Ero sivun ”Arabikevät” versioiden välillä

Arabikevään moottorina pidetään korkeasti koulutettua tyytymätöntä nuorisoa<ref>[{{Lehtiviite | Otsikko = Jälki-islamistinen vallankumous | Tekijä = Roy, Olivier | Julkaisu = Rauhan puolesta -lehti | Vuosi = 2011 | Numero = 1 | Julkaisija = Suomen Rauhanpuolustajat | www = http://rauhanpuolustajat.org/rauhanpuolesta/jaelki-islamistinen-vallankumous.html Jälki-islamistinen| vallankumous]Viitattu Olivier= Roy, Rauhanpuolustajat5.org3.2015}}</ref><ref name="mmm_2012_187">MMM 2012, s. 187.</ref> Arabikevättä auttoivat nykyaikainen tiedonvälitys: matkapuhelimet, televisio ja internet. Arabikevät levisi nopeasti maasta toiseen.

Maallisten tahojen alkujaan aloittamassa arabikeväässä<ref name="mmm_2012_187" /> näkyi kansannousuja hyväksikäyttäneiden islamistien näkyvä nousu politiikkaan<ref name="mmm_2012_189">MMM 2012, s. 189.</ref><ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3mtv.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/12/1682437artikkeli/ulkomaiden-uutisvuodesta-poimittua-euneu-n-kriisista-arabikevaan-viilenemiseen/2183670 | Nimeke = Ulkomaiden uutisvuodesta poimittua: EU:n kriisistä arabikevään viilenemiseen] MTV3| Julkaisu = MTV Uutiset Ulkomaat| Ajankohta = 31.12.2012 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref> korvaamaan perinteistä arabinationalismia<ref>[http://www.lausti.com/articles/Mideast/arabikevat.html Arabikevät ja takatalvi] Hannu Reime, Ydin 1/2012</ref> sekä eri islamilaisten suuntausten välinen valtataistelu.

Tunisian vallankumouksessa pakotettiin maan pitkäaikainen presidentti [[Zine el-Abidine Ben Ali]] lähtemään maasta [[14. tammikuuta]] [[2011]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-12195025 | Julkaisija=BBC News | Nimeke=Tunisia: President Zine al-Abidine Ben Ali forced out | Ajankohta=15.1.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> Kansannousu alkoi korruptioon kyllästyneen katukauppias [[Mohamed Bouazizi]]n [[17. joulukuuta]] [[2010]] tekemästä polttoitsemurhasta. Kansannousun perimmäisinä syinä olivat hintojen nousu, keskiluokan tyytymättömyys valtaeliitin rikastumiseen, poliittisten vapauksienvaikutusmahdollisuuksien puute <ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tunisian_vallankumous_voi_levita_muihin_arabimaihin/2289904 | Nimeke = Tunisian vallankumous voi levitä muihin arabimaihin] | Julkaisu = Yle Uutiset Ulkomaat| Ajankohta = 15.1.2011 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref> ja työttömyys.<ref>[http://www.tiedonantaja.fi/2011-28-1/tunisian-vallankumous Tunisian vallankumous] Tiedonantaja.fi 28.01.2011</ref> Tiedonvälitys, muun muassa internet ja [[Al Jazeera]]-tv-kanava auttoivat mielenosoitusten organisoinnissa.

Kun Tunisian hallitus kaatui tammikuussa 2011, tarkkailijat ennustivat onnistuneen kansannousun rohkaisevan muiden arabimaiden oppositioita ja synnyttävän pitkäaikaisia levottomuuksia Lähi-itään.<ref>[http://yle.fi/uutiset/tutkija_tunisian_kansannousu_ainutlaatuinen_arabimaissa/2290510 Tutkija: Tunisian kansannousu ainutlaatuinen arabimaissa] Yle Uutiset Ulkomaat</ref> Tämä johtui siitä, että muissakin arabimaissa oli samoja ongelmia kuin Tunisiassa.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3mtv.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/artikkeli/tunisian-vallankumous-voi-levita-muihin-arabimaihin/2011/01/12567422229314 | Nimeke = Tunisian vallankumous voi levitä muihin arabimaihin] Mtv3| Julkaisu = MTV Uutiset Ulkomaat| Ajankohta = 15.011.2011 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref>

Tunisian vallankumouksen innoittamat mielenosoitukset levisivätkin lähes kaikkialle [[arabimaailma]]an. Monissa arabimaissa autoritaarinen hallinto oli estänyt yhteiskunnan ja talouden kehittymisen. Algeriassa mielenosoitukset alkoivat jo vuoden 2010 lopussa ,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://englishwww.aljazeera.netcom/news/africa/2010/12/2010123012345588575.html | Nimeke = Scores hurt in Algeria protests | Julkasu = Al Jazeera | Ajankohta = 30.12.2010 | Viitattu = 5.3.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> ja tammikuussa arabikevät oli levinnyt esimerkiksi [[Libanon]]iin ja [[Jemen]]iin.

Egyptin kansannousu alkoi [[25. tammikuuta]] [[2011]], kun Kairon [[Tahririn aukio]]lle kokoontui ensimmäistä kertaa ihmisiä osoittamaan mieltään yksinvaltaista hallintoa vastaan.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Nelj%C3%A4+kuollut+Kairon+mielenosoituksissa+arabikev%C3%A4%C3%A4n+vuosip%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4/a1390618503406 | Nimeke = Neljä kuollut Kairon mielenosoituksissa arabikevään vuosipäivänä] | Julkaisu = HS.fi Helsingin| SanomatAjankohta = 25.1.2014 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref> Mielenosoitukset johtivat nopeaan vallanvaihtoon, kun 18 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen maan presidentti [[Hosni Mubarak]] pakotettiin eroamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/teemategyptissa_repesi_riemu_presidentti_mubarak_eroaa/teema_egypti/2011/02/egyptissa_repesi_riemu_presidentti_mubarak_eroaa_2358523.html2358523 | Nimeke = Egyptissä repesi riemuriemuitaan: presidenttiPresidentti Mubarak eroaaerosi | TekijäJulkaisu = |Yle Selite = | Julkaisu =Uutiset | Ajankohta = 11.2.2011 | JulkaisijaViitattu =YLE Uutiset 5.3.2015}}</ref>

[[Libya]]ssa tilanne ajautui [[Libyan sisällissota|sisällissotaan]] ja lopulta [[Muammar Gaddafi]]n kiinniottamiseen ja surmaamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Libya+aikoo+viedä+Gaddafin+surmaajat+oikeuteen/a1305548128100 | Nimeke = Libya aikoo viedä Gaddafin surmaajat oikeuteen| Tekijä = | Julkaisu = HelsinginHS.fi Sanomat| Ajankohta = 27.10.2011| Julkaisija = | Viitattu = 285.123.20112015}}</ref> [[Syyrian sisällissota|Syyrian]] ja [[Jemenin vallankumous|Jemenin levottomuudet]] ovat jatkuneetjatkuivat tammikuusta 2011 lähtien koko vuoden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http https://wwwarchive.hs.fitoday/ulkomaat/artikkeli/Jemenin+presidentti+pelaa+aikaa/11352658003999cVP | Nimeke = Jemenin presidentti pelaa aikaa | Julkaisu = HS.fi | Selite = Arkistoitu sivu |Ajankohta = 1.5.2011 | JulkaisijaViitattu =HS.fi Uutiset5.3.2015}}</ref> Algeriassa presidentti Bouteflika onnistui hillitsemään mielenosoitukset lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia, ja niinpä vallankumousta ei maassa tapahtunut. Laajoja mielenosoituksia on ollut myös [[Bahrain]]issa ja [[Saudi-Arabia]]ssa.

Vielä Gaddafin kukistumisen jälkeenkin Libyassa syntyi vuonna 2012 väkivaltaisuuksia eri suuntauksia edustavien asejoukkojen kesken.<ref>[http://yle.fi/uutiset/libya_uhkaa_ajautua_uuteen_sisallissotaan/5051779 Libya uhkaa ajautua uuteen sisällissotaan] Yle 5.1.2012</ref> Hallitus ei kyennyt valvomaan maata, vaan se oli suurelta osin keskenään riitelevien heimojen hallussa, ja Libya saattaa ajan mittaan ajautua uuteen sisällissotaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/libya_varautuu_laajeneviin_heimotaisteluihin/3376783 Libya varautuu laajeneviin heimotaisteluihin] Yle 1.4.2012</ref><ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://finnish.ruvr.ru/2012/02/15/66130038.html/ | Nimeke = Libya sisällissodan jälkeen]. | Julkaisu = Radio Venäjän ääniÄäni | Ajankohta = 15.2.2012 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref> Keväällä 2014 Libyassa tuli vallankaappauksella valtaan kenraali [[Khalifa Haftar]], joka ilmoitti taistelevansa islamisteja ja ääriryhmiä vastaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/libyalaisministeri_tukee_kapinakenraalia/7255526 Libyalaisministeri tukee Haftaria]. Yle uutiset 22.5.2014. Viitattu 24.5.2014.</ref>

Syyriassa arabikevät vaihtui kesään 2012 mennessä veriseksi sisällissodaksi, jossa hallituksen ja protestoijia tukeneiden sotilaiden armeijat taistelivat keskenään. Lisäksi hallitusta vastaan taisteli ääri-islamilaisia taistelijoita, joiden pelättiin aloittavan erillisen kamppailun maltillisempien kapinallisten kanssa.<ref>[http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013012616603073_ul.shtml Arabikevään verinen jälkipyykki: "Koira, joka ei haukkunut, oli al-Qaida"] Iltalehti 26.1.2013</ref><ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.plan.fi/fi-FI/tiedotteet/uutiset/arabikevaan-yllattavat-vaikutukset-nakyvat-sahelin-kriisissa | Nimeke = Arabikevään yllättävät vaikutukset näkyvät Sahelin kriisissä] | Julkaisu = Plan.fi | Tekijä = Niskanen-Tamiru, Maritta | Viitattu = 5.3.2015}}</ref>

Monien maiden tilanne on pysynyt epävakaana arabikevään jälkeen. Liikehdinnän tulos on pettymys niille, jotka uskoivat länsimaisen demokratian nopeaan leviämiseen alueelle.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1354254668915 Arabikevään jälkeen koitti talvi] Helsingin Sanomat uutisanalyysi ?.12.2012</ref> Arabikevään muutokset eivät useinkaan tuoneet parempaa yhteiskuntaa,<ref name=kokko>[http://todellisuus.org/index.php?topic=1394.1280;wap2 Anna Kokko: ”Arabikevät” kuvaa yhä huonommin Lähi-idän todellisuutta]. Blogeista poimittua 14.2.2013. Viitattu 15.2.2014. sitaatti: "Vaikka kaikki eivät uusiin johtajiinsa tyytyväisiä olekaan, tärkeintä on se, että nyt kansalaiset uskaltavat nousta hallitsijoitaan vastaan. - - Tähän mennessä on käynyt selväksi, etteivät arabimaat ole siirtymässä demokratiaan tuolloisen Itä-Euroopan nopeudella. Todennäköiseltä vaikuttaa sekin, etteivät valtiot edes halua kopioida eurooppalaista tapaa toteuttaa kansanvaltaa.</ref> ainoastaan pysyvän levottomuuden. Monet ihmiset ovat tyytymättömiä valtaan nousseisiin hallituksiin, koska ne eivät pystyneet parantamaan talouden huonoa tilaa.<ref name=voima>[http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2013/numero-1/kolmas-arabikevat Kolmas arabikevät] Silja Kanerva. Voima.fi 1/2013</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite name=kuvit>[ http://www.hs.fi/ulkomaat/Oliko+arabikevät+kuvitelmaa/a1372825636305?ref | Nimeke =hs-art-new-2 Oliko arabikevät kuvitelmaa?] Helsingin| SanomatJulkaisu = HS.fi | Tekijä = Zidan, Aishi | Ajankohta = 4.7.2013 | Viitattu = 5.3.2015}}</ref> Esimerkiksi Jemen suistui epävakauteen, kun arabikevään kansanousu levisi sinne vuonna 2011 ja pitkäaikaisen diktaattorin [[Ali Abdullah Saleh]]in oli luovuttava vallasta. Jemenin uusi hallitus ei ole onnistunut ulottamaan valtaansa koko maahan. Tätä tyhjiötä on täyttänyt esimerkiksi terroristiverkosto al-Qaida.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421549435973 | Nimeke = Jemen luisuu kohti kaaosta, ja sillä on kauaskantoiset seuraukset| Tekijä = Aishi Zidan | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 18.1.2015 | Viitattu = 18.1.2015 }}</ref>

Kapinat ovat pitkittyessään lisänneet siirtolaisuutta Pohjois-Afrikasta Eurooppaan. Yli 700 siirtolaista kuoli vuonna 2013 yrittäessään Välimeren yli Eurooppaan.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Yli+700+siirtolaista+kuoli+viime+vuonna+yritt%C3%A4ess%C3%A4%C3%A4n+V%C3%A4limeren+yli+Eurooppaan/a1390916475487 | Nimeke = Yli 700 siirtolaista kuoli viime vuonna yrittäessään Välimeren yli Eurooppaan] | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 28.1.2014. | Viitattu 15= 5.23.20142015}}</ref>

* [http://yle.fi/radio1aihe/tiedeartikkeli/historiasarjoja2013/arabikevaan_historiaa_07/10/arabikevaan-_8historiaa-osainen_historiasarja_32123.html Ylen 8maa-osainen radiosarjamaalta-ja-kasite-kasitteelta Arabikevään historiaa maa maalta ja käsite käsitteeltä] Ylen Elävä arkisto.