Ero sivun ”Carl Johan Adlercreutz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
Poistin viitteen osallistumisesta Kaarle XII:n Norjan sotaretkeen. Eihän artikkelin henkilö ollut edes syntynyt kun Kaarle XII hallitsi Ruotsia. |
||
Rivi 21:
Adlercreutzin ansioksi on laskettu se, että armeija ryhtyi tekemään vastarintaa [[Siikajoen taistelu|Siikajoella]] ja [[Revonlahden taistelu|Revonlahdella]] ja saavutti voitot [[Lapuan taistelu|Lapuan]] ja [[Alavuden taistelu|Alavuden]] taisteluissa. Hänen sankarimainettaan on luonut [[J. L. Runeberg]]in ''[[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]]'' toiseen osaan sisältyvä runo "Adlercreutz". Adlercreutz kuitenkin jätti armeijan [[Olkijoen aselepo|Olkijoen sopimuksen]] jälkeen ja siirtyi Ruotsiin.
Sodan aikana Adlercreutz osallistui henkilökohtaisesti [[Ruotsin vallankaappaus 1809|vallankaappaukseen]], jossa hän vangitsi kuningas [[Kustaa IV Aadolf]]in Tukholmassa 13. maaliskuuta 1809. Palkkioksi hän sai kenraaliadjutantin arvon ja käytännössä koko armeijan johdon. Adlercreutz johti Ruotsin armeijaa taisteluissa [[Napoleon]]ia vastaan
Adlercreutz korotettiin Ruotsissa 1808 [[vapaaherra]]ksi ja 1814 [[kreivi]]ksi. Hän avioitui 1792 vapaaherratar Henrietta Amalia [[Stackelberg]]in (1771-1796) kanssa. Tämä oli kenraaliluutnantti Bernt Fredrik Johan [[Stackelberg]]in tytär. Toisen kerran hän oli naimisissa vuodesta 1798. Vaimo oli vuorineuvoksen tytär Margareta von Engeström.
| |||