Ero sivun ”Tarton yliopisto” versioiden välillä

==Historia==

===Ruotsin vallan aika===

[[Tiedosto:Academia Gustavo-Carolina.jpg|220px|thumb|vasen|''Academia Gustavo-Carolina'' Pärnussa, piirros vuodelta 1699.]]

[[Kustaa II Aadolf]] allekirjoitti Tarton yliopiston perustamiskirjan sotaleirissään [[Nürnberg]]in lähellä kesällä 1632. Hankkeen isänä voidaan kuitenkin pitää kenraalikuvernööri Johan Skytteä, joka oli pyytänyt kymnaasin laajentamista yliopistoksi kuninkaalta. Skytte oli aiemmin toiminut [[Uppsalan yliopisto]]n kanslerina. Uuden yliopiston viralliseksi nimeksi tuli ''Academia Dorpatensis'' eli Tarton akatemia. Tuon nimityksen rinnalla alettiin käyttää nimitystä ''Academia Gustaviana'' Kustaa II Aadolfin mukaan.<ref>Zetterberg 2007, s. 241</ref> Tarton yliopistolle annettiin Uppsalan yliopiston mukaiset privilegiot, joilla se sai laajan autonomian ja verovapauden. Yliopistoon perustettiin teologinen, filosofinen, lainopillinen ja lääketieteellinen tiedekunta. Kaikki opiskelijat opiskelivat ensin kuusi vuotta filosofisessa tiedekunnassa. Tämän jälkeen erikoistuttiin johonkin muuhun tiedekuntaan, jossa opiskeltiin kolme vuotta. Yliopisto nosti Tarton jälleen Baltian kulttuurielämän keskukseksi. Vuosina 1632–1656 yliopistossa toimi 30 professoria, joista suurin osa oli saksalaisia. Samoina vuosina ylioppilaita oli 1&nbsp;016. Professorien joukossa oli myös yhdeksän ruotsalaista ja yksi suomalainen, [[Michael Savonius]]. Yliopiston toiminta loppui jo vuonna 1656, kun venäläiset miehittivät Tarton. Vuosina 1656–1665 yliopisto toimi Tallinnan kymnaasin tiloissa. Tuona aikana ylioppilaita oli 1&nbsp;065. Yliopisto palasi toimintaan Tartossa vuonna 1690, mutta se jouduttiin siirtämään [[Pärnu]]un [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] tieltä. Pärnussa se toimi vuoteen 1710, kunnes se suljettiin sodan ja ruton takia. Vuosina 1690–1710 yliopistossa toimi 26 professoria, joista 22 oli ruotsalaisia ja neljä saksalaisia. Ruotsalaistumisen takia yliopiston senaatissa käytettiin vain [[ruotsin kieli|ruotsia]]. Opetuskielenä toimi [[latina]].<ref>Zetterberg 2007, s. 242</ref>