Ero sivun ”Virsut” versioiden välillä

[[Tiedosto:Museum of History of Donetsk metallurgical plant (012).jpg|thumb|250px|Niinivirsut [[Volgan mutka]]sta]]

'''Virsut''' ovat [[tuohi|tuohesta]] tai raa’asta [[Niini|niinestä]] tehdyt varrettomat [[kenkä|kengät]], josta tunnetaan [[sandaali]]maisia sekä [[tohveli]]maisia muunnoksia. Virsut kuuluvat niinijalkineisiin, joita [[Itämeri|Itämeren]] itä- kaakkoispuolella on vanhastaan valmistettu useiden puiden kuoriaineksesta, kuten [[lehmukset|lehmuksen]], [[jalava]]n ja [[pajut|pajun]] niinestä sekä [[kataja]]n kuoresta tai [[koivut|koivun]] tuohesta.{{lähde}} [[Boreaalinen vyöhyke|Pohjoisen havumetsävyöhykkeen]] eteläosissa kasvaa hyvätuohisia koivuja ja täällä tuohi on valikoitunut lähes ainoaksi virsujen ainekseksi, vaikka sen käyttö kutomatöihin on huomattavasti hankalampaa kuin lehmuksen niinen. Suomesta ei ole tehty [[Suomen esihistoria|esihistoriallisia]] virsulöytöjä. Virsumallien levikki ja niihin liittyvä sanasto viittaavat kuitenkin siihen, että suorakuteiset niini- ja [[tuohivirsu]]t olisi tunnettu [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisten]] keskuudessa jo esihistoriallisella ajalla. Nimitys virsu perustuu balttilaiseen ja länsivenäläiseen sanaan ''verzen'' (''верзень'').{{lähde}} Muita erilaisten virsujen paikallisia nimityksiä ovat esimerkiksi löttö, tanokas, tuohikas, tohveli, luapotti ja kopponen.

 

== Virsutyypit ==

 

Virsut voidaan jakaa suorakuteisiin eli löttöihin ja vinokuteisiin eli tohveleihin.

Työjalkineina käytetyt virsut ovat Suomessa enimmäkseen olleet suorakuteisia. Suorakuteinen virsu eli löttö, ansavirsu tai paulavirsu kiinnitetään jalkaan nilkan ja pohkeen ympäri sidottavilla pauloilla eli ansoilla. Lötöissä ja ansavirsuissa saatettiin käyttää jalkarättejä l. hattaroita ja. Virsunpaulojen materiaali vaihteli ja esimerkiksi Kannaksen äyrämöisheimon naisten virsunpaulojen täytyi olla punottu mustasta villalangasta.

 

 

== Virsujen valmistus ==