Ero sivun ”Kari Sohlberg” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JuusoheBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Aiheesta muualla: renaming class, replaced: Luokka:Jussi-palkinnon voittaneet henkilöt → Luokka:Jussi-palkinnon saajat using AWB
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
uran alkua vanhasta projektio-lehdestä
Rivi 1:
'''Kari Sohlberg''' (s. [[13. joulukuuta]] [[1940]] [[Helsinki]]) on suomalainen [[elokuvaaja]].
 
Sohlbergin ura suomalaisen elokuvanteatterielokuvan parissa alkoi [[1966]] [[Ere Kokkonen|Ere Kokkosen]] ''Millipillerin'' myötä. Ura jatkui vuosien mittaan [[Spede Pasanen]]/[[Ere Kokkonen]]-elokuvien kuvaajana, hänen kuvaamiaan ovat mm. ''[[Pähkähullu Suomi]]'', ''[[Noin 7 veljestä]]'', ''[[Leikkikalugangsteri]]'' ja ''[[Viu-hah hah-taja]]'', ''[[Millipilleri]]'' ja ''[[Uuno Turhapuro]]''-elokuvat.
 
Ensimmäisen kuvaus-Jussinsa hän sai ''Leikkikalugangsterista'' vuonna [[1970]]. Myöhemmät palkinnot tulivat elokuvista ''[[Maa on syntinen laulu (elokuva)|Maa on syntinen laulu]]'' ([[1974]]), ''Tulipää'' ([[1981]]), ''Angelan sota'' ([[1985]]), ''Pohjanmaa'' ([[1989]]), ''Badding'' ([[2000]]) sekä ''[[Koirankynnen leikkaaja (elokuva)|Koirankynnen leikkaaja]]'' ([[2005]]). Ehdokkuudeksi ovat jääneet ''[[Poika ja ilves]]'' ([[1999]]), ''[[Cyclomania]]'' ([[2002]]) sekä ''[[Haaveiden kehä]]'' ([[2003]]).
Rivi 7:
Sohlbergin kuvaamia pitkiä teatterilevityksen elokuvia on yli 60. Hän on tehnyt muutamissa kotimaisissa elokuvissa myös pieniä rooleja. Uusimpia elokuvia on ''[[Suden arvoitus]]'', jonka ensi-ilta oli joulukuussa [[2006]].
 
==Uran alku==
Kari Sohlberg työskenteli 1960-luvun alussa [[Puolustusvoimain pääesikunta|pääesikunnan]] piirtäjänä, opiskeli iltaisin Ateneumissa ja kävi katsomassa Suomen Elokuva-arkiston näytäntöjä. Kun puolustusvoimien kuvaosastolla avautui elokuvaajan paikka, Sohlberg sai sen ja alkoi opiskella elokuvaa käytännössä muun muassa Kullervo Karin ohjauksessa. Pian Sohlberg siirtyi kuvaamaan [[televisiomainonta|televisiomainoksia]] Scenaria-yhtiöön, josta hän lähti vuoden kuluttua 1962 [[Armand Lohikoski|Armand Lohikosken]] mukana Lii-Filmiin tekemään lyhytelokuvia. Siellä hän oppi lisää muun muassa leikkauksesta Alvar Hambergilta ja käsivarakuvauksesta Leo Hildeniltä.<ref name =rahasta>Tykkyläinen, Lauri: ''Rahasta kiinni. Elokuvaaja Kari Sohlbergin mietteitä elokuvanteosta 20 vuoden ajalta''. Projektio 1/1980 s. 10–13.</ref>
 
Kun lyhytelokuvien kysyntä romahti [[veronalennuselokuva]]järjestelmän lakattua, Sohlberg siirtyi kuvaajaksi [[MTV (yritys)|Mainos-Television]] filmiryhmään. Se kuvasi paljon muun muassa asiaohjelmien inserttejä ja [[MTV-teatteri]]n televisionäytelmien ulkokohtauksia, kun taas sisäkohtaukset tehtiin studiossa kuvanauhalle.<ref name =rahasta/>
 
Spede Pasasen Millipillerin myötä tarjoutui Sohlbergille mahdollisuus pitkien näytelmäelokuvien tekoon. Vuonna 1980 antamassaan haastattelussa Sohlberg piti parhaina siihenastisina töinään elokuvia ''[[Marja pieni!]], [[Punahilkka (elokuva)|Punahilkka]]'' ja ''[[Maa on syntinen laulu (elokuva)|Maa on syntinen laulu]]''.<ref name =rahasta/>
 
==Tunnustuksia==
Sohlberg on saanut Satakunnan viestintäalan edistämissäätiön jakaman ensimmäisen elokuvataiteen Finlandia-palkinnon. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Elokuvasta ''Rakastunut rampa'' Sohlberg sai valtion henkilökohtaisen elokuvataiteilijapalkinnon. Keväällä [[2008]] hän sai valtion taiteilijaeläkkeen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Arja+Tiainen+ja+Riki+Sorsa+saavat+taiteilijael%C3%A4kkeen/1135235679938|Nimeke=Riki Sorsa ja Arja Tiainen saavat taiteilijaeläkkeen|Julkaisu=HS.fi|Ajankohta=18.4.2008}}</ref> Solhberg on [[Suomen Elokuvaajien Yhdistys|Suomen Elokuvaajien Yhdistyksen]] jäsen.<ref>http://www.fscfinland.fi/?main=memberinfo&id=42</ref>