Ero sivun ”Sammunjoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Viitteet: lähde |
→Historia: perkaus |
||
Rivi 49:
== Historia ==
Vaikka seutukunnalla käytettiin 1800-luvulla tuulimyllyjä viljan jauhantaan, rakennettiin Sammunjokeen myös vesirattailla pyöriviä myllyjä. Näistä on edelleen jäänteitä joen uomassa esimerkiksi Nanhiankoskessa ja Rekikoskessa.<ref name=kj/>
Tulvat vaivasivat myös Huittislaisten viljelyä. 1880-luvulla saatiin päätökseen kauan suunnitellut koskien perkaukset, joilla tulvahuippuja laskettiin alemmaksi. Vuosina 1925−26 perattiin Sammunjokea viiden kilometrin matkalta avaten neljä suurehkoa koskea ja nostamalla pääuomasta 20 000 m³ maata. Töihin osallistui parisenkymmentä Nahian ja Rekikosken maanviljelijää ja työt rahoitettiin lainalla ja valtionavulla.<ref name=shh/>
Joen virtauksille tuli käyttöä, kun puunjalostusteollisuus tarkitsi raaka-ainetta. Silloin Sammunjokea käytettiin [[Tukinuitto|tukinuittoon]], kun takametsistä kuljetettiin puita Kokemäenjoen sahoille. Kosket perattiin kivistä vapaiksi, jotta tukit uisivat paremmin myös pienemmällä virtaamalla. Tämän vuoksi eräät kosket lakkasivat kohisemasta kokonaan ja esimerkiksi Pitkäkoski, Vääräkoski ja Iiverinkoski ovat kuin rännejä. Myöhemmät perkaukset liittyvät maataluden peltojen kuvatukseen ja tulva-aikojen lyhentämiseen.<ref name=kj/><ref name=mei/>
| |||