Ero sivun ”Söderfjärden” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
varmaan noin
Rivi 4:
Ajatus [[marskimaa]]n kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700-luvulla. Hanke toteutettiin 1900-luvun alun kuivaushankkeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 hehtaaria. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla.
 
Söderfjärden on myös yksi [[Ympäristöministeriö]]n määrittelemistä Suomen [[Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa|valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista]] ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä [[kurki]]en muuttoparvista. Kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöäyksilöön, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa.
 
Meteoriihi on vierailukeskus keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatteria.