Ero sivun ”Tiedejulkaisu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
lähteetön-malline, verkkolehdet, open access
Rivi 1:
{{Tiede}}
{{lähteetön}}
 
'''Tiedejulkaisu''' tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää [[lehti|lehteä]], jonka tehtävänä on edistää [[tiede|tieteellistä]] tutkimusta uusia tutkimustuloksia julkaisemalla. Lehti ei ole tarkoitettu suurelle yleisölle, vaan kyseisen alan ammattilaisille. Suurin osa tiedejulkaisuista on pitkälle erikoistuneita ja käsittelevät vain oman alansa tutkimustuloksia. Julkaistuja artikkeleita pidetään pysyvinä tieteellisinä dokumentteina, ja niihin viitataan toisten julkaisujen lisäksi mm. päätöksenteossa. Tiedeyhteisön slangissa tieteellisen julkaisun artikkelista käytetään yleisesti nimitystä ''paperi''.
 
Rivi 11:
Useimmat tiedelehdet julkaisevat vain jonkin kapean erikoisalan artikkeleja, mutta erityisesti vanhemmat lehdet, kuten vuonna 1869 perustettu ''[[Nature]]'', julkaisevat tutkimuksia hyvinkin monilta eri aloilta. Laaja-alaisuuden hintana on tavallisesti julkaisukynnyksen nousu ja moniin poikkitieteellisempiin lehtiin saattaakin olla hyvin vaikea saada artikkelia julkaistuksi. Lisäksi jotkin lehdet, kuten Nature, ''[[Science]]'', ''[[PNAS]]'' ja ''[[Physical Review Letters]]'' hyväksyvät julkaistavaksi ainoastaan artikkeleja, joissa esitettävä tutkimus on alallaan käänteentekevää tai muutoin poikkeuksellisen huomattavaa ja hylkäävät siksi täysin julkaisukelpoisiakin artikkeleja.
 
===Asiantuntija-arviointi lehteen tarjotuille artikkeleille===
Tyypillinen piirre tieteelliselle julkaisusarjalle on, että julkaistavaksi tarjotut artikkelit tarkastetaan nk. [[vertaisarviointi|vertaisarvioinnissa]]. Käytännössä tämä ''referee''-menettely tarkoittaa sitä, että toimituksen tarkistuksen lisäksi artikkelin tarkistaa tutkimusmetodien asianmukaisuuden ja merkittävyyden arvioimiseksi yksi tai useampi kyseisen erikoisalan asiantuntija tutkimusmetodien asianmukaisuuden ja merkittävyyden arvioimiseksi. Menetelmä on hidas ja korjausten sekä parannusten tekemisen vuoksi artikkelin alkuperäisestä tarjoamisesta saattaa helposti kulua useita kuukausia ennen kuin se lopulta ilmestyy. Tämän vuoksi artikkeleissa on tavallisesti erillinen maininta siitä, koskamilloin sitä on tarjottu julkaistavaksi ja koskamilloin se on hyväksytty. Päiväysmerkintä on myös julkaisujärestystä määrittävä dokumentti silloin, jos useampi tutkimusryhmä julkaisee saman havainnon tai löydön eri lehdissä.
 
Varsinaiset tieteelliset julkaisusarjat eivät maksa sinne lähetetyistä artikkeleista, vaan päinvastoin saattavat jopa laskuttaa kirjoittajalta julkaisukustannuksia kirjoittajalta. Tämä on kuitenkin harvinaista ja maksu on tavallisesti kierrettävissä. Tavallisin syy laskuttaa kirjoittajaa julkaisusta ovat artikkelin värilliset kuvat, joiden prosessointi on lehdelle paljon mustavalkopainatusta kalliimpaa.
 
===Tieteelliset verkkolehdet===
Osa tiedejulkaisuista on [[verkkolehti]]ä. [[Open access]] -julkaisuiksi nimitetään sellaisia tieteellisiä verkkolehtiä, jotka ovat verkossa avoimesti saatavilla.<ref>[http://pro.tsv.fi/tisci/ Tieteelliset verkkolehdet]. TISCI.FI. Viitattu 2.3.2015.</ref> Ne noudattavat vertaisarvioinnin periaatetta ja pyrkivät tiedon avoimeen saatavuuteen. Monet merkittävät tiedejulkaisut ovat kuitenkin edelleen maksullisia.
 
== Artikkelit ==
Rivi 39 ⟶ 43:
*[[Physical Review]] ([http://pra.aps.org/ Kotisivut])
*[[Science]] ([http://www.sciencemag.org/ Kotisivut])
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Katso myös ==