Ero sivun ”Martti Larni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vaihdetaan henkilökuva |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 32:
Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina [[1937]]–[[1943]] Hän toimi helsinkiläisen [[Osuusliike Elanto|osuusliike Elannon]] julkaiseman ''Elanto''-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen [[1951]] saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana.
Larni asui [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[1948]]–[[1949]] ja [[1951]]–[[1954]] työskennellen ''Co-op. Public Association'' nimisen kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi [[1955]]–[[1965]] [[Me Kuluttajat]] -lehden toimittajana sekä [[1956]]–[[1959]] [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] osastopäällikkönä. Larni syntyi ja asui Helsingin [[Pakila|Pakilassa]]. <ref>Pakilan Seudun Kotiseutu Kalenteri 2014, Pakilan Seudun Historia ry,</ref>
Larnin ensimmäinen romaani oli [[1936]] ''Aslak Nuorti'' salanimellä julkaistu ''Seikkailuja Saamenmaassa''. Larnin [[1937]] ilmestynyt seuraava kirja ''Kuilu'' aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, [[Suomen sisällissota]]a punaisten näkökulmasta ja [[homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuutta]]. Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena.
| |||