Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä

'''Kuuban kriisi''' alkoi [[15. lokakuuta]] [[1962]] maailman kahden [[supervalta|supervallan]], [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], välillä. Kriisi oli lähellä puhkaistaaloittaa avoimen sodan, joka olisi saattanut laajeta [[ydinsota|ydinsodaksi]] ja [[kolmas maailmansota|kolmanneksi maailmansodaksi]].

[[KuvaTiedosto:Cubacrisis 17 Oct 1962.jpg|thumb|left|Yhdysvaltain ilmavoimien ottama valokuva yhdestä epäillystä laukaisupaikasta. Sagua la Grande, Kuuba, 17. lokakuuta 1962.]]

Tilanne kärjistyi yhdysvaltalaisen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukoneen kuvattua Kuubaan rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|SS-4 Sandal]] [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tukikohdan lähellä [[San CristobalCristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]]ia Kuubassa.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Osmo Apunen | Nimeke =Murrosaikojen maailmanpolitiikka | Vuosi =2004 | Kappale = | Sivu =286 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =29.3.2008 }}</ref> Ohjuksien 2&nbsp;000 kilometrin kantomatka uhkasi suoraan [[Washington D.C.(DC)|Washingtonia]] ja noin puolta Yhdysvaltain strategisten ohjusten tukikohdista. 20 minuutin lentoaika olisi lyhentänyt ohjuspuolustuksen ja vastaiskun mahdollisuuden varoitusaikaa huomattavasti.

[[19. lokakuuta|19.]] päivään mennessä tiedustelulennot havaitsivat neljä valmista tukikohtaa. Suunniteltu vahvuus oli 40 ohjusta. [[22. lokakuuta|22. päivä]] [[Yhdysvaltain presidentti]] [[John F. Kennedy]] ilmoitti televisiopuheessaan, että hyökkäys Kuubasta kostettaisiin Neuvostoliitolle, ja asetti saarron, joka esti enempien ohjusten laivaamisen Kuubaan.<ref name="apunen" /> Maihinnousua suunniteltiin, mutta Kuubassa oli taktisten ydinaseiden lisäksi 40&nbsp;000 aseistettua neuvostoliittolaista sotilasta. [[23. lokakuuta|23.]] päivä Yhdysvallat nosti strategisten ilmavoimiensa valmiustilan [[DEFCON|DEFCON 2]] -tasolle.

[[27. lokakuuta|Lokakuun 27. päivää]] 1962 on sanottu "ihmiskunnan”ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi päiväksi"päiväksi”.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jukka Rislakki | Nimeke = Paha sektori, Atomipommi, kylmä sota ja Suomi | Sivu = 396 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-0-36478-9}}</ref> Silloin U-2 -kone ammuttiin alas Kuuban yllä, ja Neuvostoliiton kuljetusalukset lähestyivät Yhdysvaltain määrittämää saartorajaa. [[Nikita Hruštšov]] tarjoutui poistamaan ohjukset Kuubasta, jos Yhdysvallat ei yrittäisi maihinnousua tai tukisi sellaista ja vetäisi vastineeksi ohjuksensa Turkista.<ref name="apunen" /> Kennedy myöntyi julkisesti ensimmäisiin vaatimuksiin ja lähetti veljensä [[Robert F. Kennedy|Robert KennedyKennedyn]]n Neuvostoliiton suurlähetystöön sopimaan osan ohjuksista vetämisestä pois. Tilanne raukesi seuraavana päivänä, kun neuvotteluyhteys saavutettiin. Hruštšov käännytti kuljetukset takaisin ja ilmoitti vetävänsä neuvostoliittolaiset ohjukset pois Kuubasta.

[[KuvaTiedosto:Cubacrisis 01 Nov 1962.jpg|thumb|left|Ilmavalokuva San CristobalinCristóbalin laukaisupaikasta 2 kriisin päätyttyä, 1.12. marraskuuta 1962.]]

Kuuba on ollut supervaltojen sopimuksella ydinaseeton, vaikka siellä sijaitsee Yhdysvaltain [[Guantanamo Bayn laivastotukikohta]] ja terrorismin vastaisen sodan pahamaineinen vankileiri. Kesällä 2008 Kuuban kriisin aikaiset argumentit nousivat kuitenkin tiedotusvälineissä uudestaan esiin. Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja Kenraalikenraali [[Norton Schwartz]] varoitti Venäjää sijoittamasta pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan. Hänen mukaansa ydinaseita kuljettavien koneiden tuominen Kuubaan ylittäisi Yhdysvaltain "turvallisuusrajan"”turvallisuusrajan”. Tämä oli vastauksena Venäjän asevoimien suunnitelmiin sijoittaa pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan, jos Yhdysvallat sijoittaa ohjuksiaan Tšekkiin ja Puolaan.<ref>http://www.keskipohjanmaa.net/gen/510446.asp Amerikkalaiskenraali ärähti Venäjälle asehuhuista</ref>

{{Malline:Kylmä sota}}