Ero sivun ”Elokuvakerho” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sirpaletieto pois, monilla muillakin oli seminaareja yms |
|||
Rivi 5:
[[Suomi|Suomessa]] elokuvakerhojen kukoistuskausi ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho on vuonna 1952 perustettu [[Turun elokuvakerho]]. Elokuvakerhojen toiminnan hiipumiseen on vaikuttanut [[video]]n ja [[DVD|DVD:n]] yleistyminen, [[televisio]]n parantunut elokuvatarjonta ja klassikkoelokuvien kopioiden vaikeutunut saatavuus.<ref name =kaipainen/>
==
Suomen ensimmäiset elokuvakerhot syntyivät Helsinkiin vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa ja [[Jouko Tyyri]]n ja [[Pekka Lounela]]n puuhaama opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho lokakuussa. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. [[Turun elokuvakerho]] aloitti 1952, minkä jälkeen seurasivat [[Karjaa]], [[Kokkola]], [[Vaasa]], [[Tammisaari]] ja [[Loviisa]].<ref>Hannula, Risto: ''Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu'', Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.</ref>
Rivi 12:
Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat [[Jörn Donner]], [[Jerker A. Eriksson]], Kaj Gahnström, [[Risto Hannula]], [[Dave Liebkind]], Pekka Lounela, Inkeri Lius, [[Helge Miettunen]], [[Aito Mäkinen]], [[Bengt Pihlström]], [[Lasse Pöysti]], [[Jouko Tyyri]], Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.<ref>[http://seklry.blogspot.fi/search/label/SEKLin%20historia Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet], SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.</ref> Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.<ref>Vilhunen, Jukka: ''Kerholiikkeen kysymyksiä'', Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.</ref>
[[Kajaani]]n ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko [[Mikael Fränti]], elokuvatutkija [[Sakari Toiviainen]] ja elokuvaohjaaja [[Tapio Suominen (ohjaaja)|Tapio Suominen]].<ref>[http://www.kajaaninelokuvakerho.com/kerhon-historiikki Kerhon historiikki], Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.</ref> Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan [[kansalaisopisto]]n toimintaa.<ref>Nättiaho, Reijo: ''20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa'', Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.</ref> [[Kouvola]]an perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä [[Edvin Laine]]
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa aktiiviset elokuvakerholaiset seurasivat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen taide-elokuvan uutuuksia ja pyrkivät vaikuttamaan elokuvien maahantuojiin esimerkiksi amerikkalaisen [[underground]]-elokuvan ja eurooppalaisten merkkiteosten Suomeen saamiseksi. Kun [[Alain Resnais|Alain Resnais’n]] merkkiteosta ''[[Viime vuonna Marienbadissa]]'' ei aiottu tuoda maahan, suurimmat elokuvakerhot kirjoittivat vetoomuksen maahantuojille, ja lopulta elokuva saatiin ohjelmistoon.<ref name = nummelin>Nummelin, Juri: [http://jurinummelin.blogspot.fi/2006/01/tapani-maskulan-haastattelu.html Tapani Maskulan haastattelu], Julkaisemattomia-blogi 24.1.2006, julkaistu alun perin Zoom-elokuvakerhon lehdessä 2000-luvun alussa. Viitattu 1.3.2015.</ref>
| |||