Versio 18. tammikuuta 2015 kello 13.56 muokkaa Kirmok (keskustelu \| muokkaukset) 1 muokkaus p linkin päivitys toimivaksi Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 1. maaliskuuta 2015 kello 17.46 muokkaa kumoa Jjkankila (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 706 muokkausta p →‎Makasiinien purkusuunnitelmat: typo Uudempi muutos →
Rivi 47: Makasiinit eivät päässeet Museoviraston vuonna 1998 laatimaan luetteloon Suomen suojeltavista rautatierakennuksista. Makasiinien kulttuurihistoriallista arvoa tutkineen Mikko Härön mukaan syynä tähän oli se, että suojeluun herättiin liian myöhään. Neuvottelut olivat jo pitkällä, eikä "niillä (makasiineilla) haluttu vaarantaa koko muuta pakettia". Museovirasto ei halunnut suojella rakennuksia rakennussuojelulailla eivätkä Helsingin kaupunki tai ympäristöministeriö halunneet suojelua kaavoituksen lähtökohdaksi. Härö kuvailee makasiineja ajalleen tyypillisiksi, rautatiearkkitehtuurin puhtaimmiksi edustajiksi. Hänen mukaansa makasiinien suojelu olisi ollut perusteltua jo siksi, että tavarapiha oli Suomen tärkein noin sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa arkkitehtuuria pitäisi arvostaa kaikilla sen tasoilla.<ref>Oksanen 2006, s. 27</ref> Ennen vuoden 2000 kunnallisvaaleja noin 7 000 ihmistä muodosti ketjun makasiinien ympärille vaatien niiden kunnostamista.<ref name="O109"/> "Makasiinipuolueeksi" ristitty [[Vihreä liitto\|Vihreät]] saavutti vaalivoiton "makasiinivaaleiksi" nimitetyissä [[Kunnallisvaalit 2000\|kunnallisvaaleissa 2000]] ja nousi Helsingin ~~toisiksi~~toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.<ref name="O118">Oksanen 2006, s. 118</ref><ref>Oksanen 2006, s. 114</ref> Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään Töölönlahden asemakaavasta 27. helmikuuta 2002. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet [[Senaatintori]]lle vastustamaan makasiinien purkamista. Tapahtuma kiinnosti myös mediaa, esimerkiksi ''Helsingin Sanomat'' lähetti kokousta suorana internetissä. [[Tavastia-klubi\|Tavastialla]] muusiikot järjestivät tukikonsertin. Lopulta asemakaava ja makasiinien purkaminen hyväksyttiin äänin 49–36.<ref>Oksanen 2006, s. 114</ref> [[Korkein hallinto-oikeus]] hylkäsi Töölönlahden asemakaavasta tehdyt valitukset 14. marraskuuta 2003.<ref>Oksanen 2006, s. 117</ref> Taidehistorian professori [[Riitta Nikula]] piti vuonna 2005 Töölönlahden aluetta suomalaisen kaupunkisuunnittelun mustana aukkona, joka on houkutellut suuria visioita mutta jättänyt jälkeensä vain rippeitä.<ref>Oksanen 2006, s. 63</ref> ==Käyttö VR:n jälkeen==

Ero sivun ”VR:n makasiinit” versioiden välillä