Ero sivun ”Elokuvakerho” versioiden välillä

Suomen ensimmäiset elokuvakerhot syntyivät Helsinkiin vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa ja [[Jouko Tyyri]]n ja [[Pekka Lounela]]n puuhaama opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho lokakuussa. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. [[Turun elokuvakerho]] aloitti 1952, minkä jälkeen seurasivat [[Karjaa]], [[Kokkola]], [[Vaasa]], [[Tammisaari]] ja [[Loviisa]].<ref>Hannula, Risto: ''Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu'', Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.</ref>

 

Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat [[Jörn Donner]], [[Jerker A. Eriksson]], Kaj Gahnström, [[Risto Hannula]], [[Dave Liebkind]], Pekka Lounela, Inkeri Lius, [[Helge Miettunen]], [[Aito Mäkinen]], [[Bengt Pihlström]], [[Lasse Pöysti]], [[Jouko Tyyri]], Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.<ref>[http://seklry.blogspot.fi/search/label/SEKLin%20historia Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet], SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.</ref> Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.<ref>Vilhunen, Jukka: ''Kerholiikkeen kysymyksiä'', Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.</ref>

 

Suurimmillaan elokuvakerhotoiminta oli 1970–1980-luvuilla, jolloin Suomessa toimi parhaimmillaan yli 200 aktiivista elokuvakerhoa.<ref name =kaipainen/> 1960-luvun lopulta alkaen monien elokuvakerhojen toiminta kytkeytyi [[Taistolaisuus|taistolaisuuteen]] tai muihin vasemmistoliikkeisiin. Esimerkiksi Turun Kinokoplassa esitettiin eräässä vaiheessa pelkästään [[neuvostoliitto]]laisia ja muiden sosialistimaiden elokuvia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.widerscreen.fi/2002/2-3/tapani_maskula_osa_1.htm | Nimeke=Nuoresta elokuvaharrastajasta elokuvakriitikoksi (Tapani Maskulan haastattelu)| Tekijä=Rosenqvist, Janne | Julkaisu=WiderScreen | Ajankohta=1.6.2002 | Viitattu=1.3.2015}}</ref>

 

Nykyisin Suomessa on elokuvakerhoja enää vajaat parikymmentä. Elokuvakerhojen kohtaloksi koitui ensin videoelokuvien suosio 1980-luvun lopulta lähtien ja sen jälkeen DVD- ja BlueRay-levyt. Teatterien esitystoiminnan siirtyessä digiprojisointiin elokuvakerhot ovat kahden ongelman edessä: elokuvien filmikopioille ei tahdo enää löytyä projektorikalustoa, ja toisaalta elokuvia ei ole saatavissa digitaalisessa muodossa kaupallisten teatteriesitysten ulkopuolisille toimijioille.<ref name =kaipainen>Kaipainen, Minna: [http://yle.fi/uutiset/digitaalisuus_tappaa_elokuvakerhot/7620521 Digitaalisuus tappaa elokuvakerhot] Yle Kymenlaakso 13.11.2014, viitattu 28.2.2015.</ref>

 

sekä Helsingissä toimiva [[Walhalla (elokuva-alan järjestö)|Walhalla]].<ref>[http://www.elokuvakerhot.fi/jasenkerhot.html Jäsenkerhot 2008], SEKL ry, viitattu 28.2.2015.</ref> SEKL:n ulkopuolella toimii muun muassa Seinäjoen elokuvakerho Raina.<ref>[http://www.goethe.de/ins/fi/fi/hel/ver.cfm?fuseaction=events.detail&event_id=20473756 Saksalaiselokuvia Elokuvakerho Rainassa Seinäjoella], viitattu 28.2.2015.</ref>

 

Elokuvakerhojen kaltaista toimintaa Suomen eri kaupungeissa jatkaa [[Kansallinen audiovisuaalinen instituutti]] KAVI Helsingin [[Orion (elokuvateatteri)|Orionin]] ohjelmiston lisäksi aluesarjoillaan, joita esitetään Hämeenlinnassa ([[Bio Rex]], Verkatehdas), Joensuussa ([[Kino Tapio]]), Jyväskylässä (tauolla kevään 2015), Kuopiossa (Kino Kuvakukko), Lahdessa ([[Elokuvateatteri Kino Iiris|Kino Iiris]]), Oulussa (Studio), Rovaniemellä (kulttuuritalo Wiljami, tauolla keväästä 2015), Tampereella (Niagara) ja Turussa ([[Logomo]]).<ref>[https://kavi.fi/fi/ohjelmisto/aluesarjat Aluesarjat], KAVI, viitattu 28.2.2015.</ref>