Ero sivun ”Elokuvakerho” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
historiaa vanhoista Projektio-lehdistä ja verkkolähteistä |
||
Rivi 3:
Elokuvakerho syntyi maailmansotien välillä Ranskassa. Ensimmäinen elokuvakerhomaininta on vuodelta 1907. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa perustettiin useita elokuvakerhoja. Merkittävin niistä oli [[Henri Langlois|Henri Langlois'n]] ja [[Georges Franju]]n 1935 perustama ''Cercle du cinéma'', josta kehittyi [[Cinémathèque française|Ranskan elokuva-arkisto]]. [[Kansainvälinen elokuvakerhojen liitto]] perustettiin [[Cannes]]issa vuonna 1947. Vuonna 1956 myös Suomeen saatiin oma elokuvakerhojen kattojärjestö, kun elokuvasivistyksen kehittämiseksi toimiva [[Suomen elokuvakerhojen liitto]] SEKL ry perustettiin.
[[Suomi|Suomessa]] elokuvakerhojen kukoistuskausi ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho on vuonna 1952 perustettu [[Turun elokuvakerho]]. Elokuvakerhojen toiminnan hiipumiseen on vaikuttanut [[video]]n ja [[DVD|DVD:n]] yleistyminen, [[televisio]]n parantunut elokuvatarjonta ja klassikkoelokuvien kopioiden vaikeutunut saatavuus.<ref name =kaipainen/>
==Elokuvakerhotoiminta Suomessa==
Suomen ensimmäiset elokuvakerhot syntyivät Helsinkiin vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa ja [[Jouko Tyyri]]n ja [[Pekka Lounela]]n puuhaama opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho lokakuussa. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. [[Turun elokuvakerho]] aloitti]] 1952, minkä jälkeen seurasivat [[Karjaa]], [[Kokkola]], [[Vaasa]], [[Tammisaari]] ja [[Loviisa]].<ref>Hannula, Risto: ''Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu'', Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.</ref>
Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat [[Jörn Donner]], [[Jerker A. Eriksson]], Kaj Gahnström, [[Risto Hannula]], [[Dave Liebkind]], Pekka Lounela, Inkeri Lius, [[Helge Miettunen]], [[Aito Mäkinen]], [[Bengt Pihlström]], [[Lasse Pöysti]], [[Jouko Tyyri]], Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.<ref>[http://seklry.blogspot.fi/search/label/SEKLin%20historia Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet], SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.</ref> Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.<ref>Vilhunen, Jukka: ''Kerholiikkeen kysymyksiä'', Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.</ref>
[[Kajaani]]n ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko [[Mikael Fränti]], elokuvatutkija [[Sakari Toiviainen]] ja elokuvaohjaaja [[Tapio Suominen]].<ref>[http://www.kajaaninelokuvakerho.com/kerhon-historiikki Kerhon historiikki], Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.</ref> Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan [[kansalaisopisto]]n toimintaa. Joulukuussa 1979 kerho järjesti seminaarin hämeenlinnalaisen [[Nyrki Tapiovaara]]n elokuvataiteesta.<ref>Nättiaho, Reijo: ''20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa'', Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.</ref> [[Kouvola]]an perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä [[Edvin Laine]]eelta suostumuksen saatuaan Elokuvaryhmä Edviniksi.<ref>Astala, Erkki ja Vilhunen, Jukka: ''Kohellusta ja käsikranaatteja'', Projektio 3/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 22–23.</ref> [[Turun yliopiston ylioppilaskunta]] perusti elokuvakerho Kinokoplan 1965.<ref>[http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/viihde/kinokopla-juhlii-palkintoehdokkaiden-kevatsarjalla Kinokopla juhlii palkintoehdokkaiden kevätsarjalla], Aamuset 21.1.2015, viitattu 28.2.2015.</ref> Samana vuonna aloitti Tampereella Elokuvakerho Monroe, jonka toiminta oli 1980-luvun alussa Suomen laajinta noin 1 300 jäsenellä ja 50–60 vuosittaisella elokuvanäytöksellä.<ref>Rautavuori, Piritta: [http://www15.uta.fi/festnews/fn2003/sunnuntai/monroe.html Ainoa laatuaan, Tampereen Elokuvakerho Monroe täytti 35 vuotta], Tampereen yliopisto 2003, viitattu 28.2.2015.</ref>
Suurimmillaan elokuvakerhotoiminta oli 1970–1980-luvuilla, jolloin Suomessa toimi parhaimmillaan yli 200 aktiivista elokuvakerhoa. Nykyisin niitä on enää vajaat parikymmentä. Elokuvakerhojen kohtaloksi koitui ensin videoelokuvien suosio 1980-luvun lopulta lähtien ja sen jälkeen DVD- ja BlueRay-levyt. Teatterien esitystoiminnan siirtyessä digiprojisointiin elokuvakerhot ovat kahden ongelman edessä: elokuvien filmikopioille ei tahdo enää löytyä projektorikalustoa, ja toisaalta elokuvia ei ole saatavissa digitaalisessa muodossa kaupallisten teatteriesitysten ulkopuolisille toimijioille.<ref name =kaipainen>Kaipainen, Minna: [http://yle.fi/uutiset/digitaalisuus_tappaa_elokuvakerhot/7620521 Digitaalisuus tappaa elokuvakerhot] Yle Kymenlaakso 13.11.2014, viitattu 28.2.2015.</ref>
Vuonna 2008 Suomen elokuvakerhojen liittoon kuului 16 elokuvakerhoa, jotka olivat [[Anjalankoski|Anjalankosken elokuvakerho]] (perustettu 1968), Elokuvakerho Hyvät Kuvat [[Kuopio]]ssa, Elokuvakerho Kinos [[Kemijärvi|Kemijärvellä]], Elokuvakerho Majakka [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]], Elokuvakerho Pennittömät [[Imatra]]lla, Elokuvaryhmä Edvin Kouvolassa, Filmklubben Chaplin [[Maarianhamina]]ssa, [[Forssa]]n kansalaisopiston elokuvakerho, [[Heinola]]n elokuvakerho, [[Hyvinkää]]n elokuvakerho, [[Järvenpää]]n, [[Mänttä|Mäntän]] ja [[Pietarsaari|Pietarsaaren]] työväenopistojen elokuvakerhot, [[Rauma]]n elokuvakerho, [[Saarijärvi|Saarijärven]] elokuvakerho
sekä Helsingissä toimiva [[Walhalla (elokuva-alan järjestö)|Walhalla]].<ref>[http://www.elokuvakerhot.fi/jasenkerhot.html Jäsenkerhot 2008], SEKL ry, viitattu 28.2.2015.</ref> SEKL:n ulkopuolella toimivia elokuvakerhoja ovat muun muassa Seinäjoen elokuvakerho Raina,<ref>[http://www.goethe.de/ins/fi/fi/hel/ver.cfm?fuseaction=events.detail&event_id=20473756 Saksalaiselokuvia Elokuvakerho Rainassa Seinäjoella], viitattu 28.2.2015.</ref> Elokuvakerhojen kaltaista toimintaa Suomen eri kaupungeissa jatkaa [[Kansallinen audiovisuaalinen instituutti]] KAVI aluesarjoillaan, joita esitetään Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.<ref>[https://kavi.fi/fi/ohjelmisto/aluesarjat Aluesarjat], KAVI, viitattu 28.2.2015.</ref>
== Lähteet ==
| |||