Ero sivun ”Henrik VIII” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistin turhan pilkun. |
→Lapsuus ja nuoruus: Paransin kirjoitusasua. |
||
Rivi 38:
Isän puolelta Henrikin isoisä oli [[Edmund Tudor]], joka oli [[Henrik VI]]:n velipuoli, koska hänen isänsä [[Owen Tudor]] oli nainut [[Henrik V]]:n lesken [[Valois'n Katariina]]n. Henrikin äiti oli lancasterilainen [[Lady Margaret Beaufort]], joka polveutui [[Edvard III]]:n pojan [[Juhana Gent]]in aviottomasta, myöhemmin laillistetusta pojasta.
Henrik VIII:n sisaruksista vain kolme ei menehtynyt jo lapsena: Arthur, Margareeta ja Maria. Hänen isänsä nousi valtaistuimelle valtaamalla kruunun viimeiseltä [[Plantagenet-suku|Plantagenet]]-kuninkaalta [[Rikhard III]]:lta, joka lyötiin ja tapettiin taistelussa. Myöhemmin Henrik VII vahvisti oikeuttaan kruunuun naimalla Elisabetin, yorkilaisen kuninkaan Edvard IV:n tyttären. Vuonna [[1493]] nuoresta Henrikistä tuli [[Lord Warden of the Cinque Ports|Doverin linnan linnanpäällikkö ja ''Cinque Portsin'' kaupunkien ''Lord Warden'']]. Vuonna [[1494]] hänelle myönnettiin [[Yorkin herttua]]n arvo. Yhä ollessaan lapsi
Vuonna 1501 Henrik osallistui isoveljensä Arthurin ja [[Katariina Aragonialainen|Katariina Aragonialaisen]] häihin.
Henrik VII halusi säilyttää liiton (sekä suuret myötäjäiset) Espanjan kanssa ja päätti, että nuorempi Henrik nai Arthurin lesken Katariinan. Tämä kuitenkaan ei ollut mahdollista ilman paavin lupaa. Katariinan äidin [[Isabella Katolilainen|Isabella Katolilaisen]] painostuksesta paavi [[Julius II]] myönsikin paavillisella bullalla avio-oikeuden. Näin vain 14 kuukautta Arthurin kuoleman jälkeen Katariina ja Henrik kihlautuivat. Vuoteen 1505 mennessä Henrik VII kuitenkin menetti mielenkiintonsa Espanjaa kohtaan, ja nuori Walesin prinssi pakotettiin julistamaan, että kihlaus on järjestetty ilman hänen suostumustaan.
==Valtakausi==
Rivi 48:
Henrik VIII nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua [[22. huhtikuuta]] [[1509]]. Yhdeksän viikkoa myöhemmin hän nai Katariina Aragonialaisen. Katariina synnytti Henrikille kuusi lasta, joista henkiin jäi ainoastaan nuorin, tytär [[Maria I (Englanti)|Maria]].
Kahden vuoden ajan Henrikin valtaantulosta [[Richard Fox]] (Winchesterin piispa ja ''[[Lord Privy Seal]]'') ja [[William Warham]] kontrolloivat valtion asioita. Vuodesta 1511 eteenpäin valtaa piti käsissään kuitenkin kirkonmies [[Thomas Wolsey]]. Vuonna 1515 Thomas Wolseystä tuli lordikansleri, ja hän käytännössä hallitsi Englannin kuningaskuntaa. Tämä oli mahdollista, koska Henrikiä pitkästytti kuningaskunnan asioiden hoitaminen ja hän oli tyytyväinen Wolseyn aikaansaannoksiin.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan: Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref>
Tulehtuneet suhteet Katariinan kotimaahan [[Espanja]]an ja Henrikin halu saada miesperillinen johtivat lopulta siihen, että Henrik halusi erota vaimostaan. Wolsey ei kuitenkaan kyennyt saamaan paavillista suostumusta asialle, sillä Ranskan [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]]:n vallan alle joutunut [[Klemens VII]] ei voinut hyväksyä avioeroa. Henrik VIII karkotti Wolseyn, joka kuoli matkalla Yorkista Lontoon Toweriin [[29. marraskuuta]] [[1530]]. Vuosien [[1529]] marraskuun ja [[1532]] toukokuun välisenä aikana pidettiin parlamentin istuntoja, joissa papiston etuoikeuksia vähennettiin – kuningas yritti painostaa näin paavia suostumaan avioeroon. Vuonna 1532 Act of Annates lopetti osan paavin keräämistä tuloista.
Vuoden 1532 lopulla hovinainen [[Anne Boleyn]] alkoi odottaa Henrikille lasta. Avioeroa Katariinasta tarvittiin nyt entistä kipeämmin: jos lapsi olisi poika, sen tulisi mahdollisena kruununperijänä syntyä avioliitossa. [[25. tammikuuta]] [[1533]] Henrik vihittiin salaa avioliittoon Anne Boleynin kanssa. Parlamentti antoi vuonna 1533 lain muutoksenhausta ({{k-en|Statute in Restraint of Appeals}}), jonka nojalla teologiset kiistat ratkaisi jatkossa Englannin kirkko eikä paavi. Tämä mahdollisti sen, että vihdoin Henrikin liittolainen [[Canterburyn arkkipiispa]] [[Thomas Cranmer]] pystyi julistamaan kuninkaan avioliiton Katariinan kanssa mitättömäksi [[23. toukokuuta]] 1533. [[1. kesäkuuta]] Anne Boleynista tuli Englannin kuningatar.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan:Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref>
[[Tiedosto:Hans Holbein d. J. 048.jpg|thumb|left|Hans Holbein d. J. 048.jpg|Henrik VIII. Hans Holbein nuoremman maalaus vuodelta 1542.]]
Paavi vastasi tähän julistamalla ensin Cranmerin ja sitten heinäkuussa 1533 Henrikin [[kirkonkirous|kirkonkiroukseen]]. Vuonna [[1534]] säädettiin laki ylivallasta ({{k-en|Act of Supremacy}}), jossa määriteltiin, että "Englannin kirkon ainoa päämies oli Englannin kuningas". Saman vuoden laki valtionpetoksesta ({{k-en|Treasons Act}}) teki kuninkaan tämän aseman vastustamisesta kuolemalla rangaistavan maanpetoksen. [[23. maaliskuuta]] 1534 parlamentti sääti lain kruununperimyksestä ({{k-en|Act of Succession}}), joka teki syyskuussa 1533 Annen vaikean raskauden jälkeen synnyttämästä tyttärestä [[Elisabet I|Elisabetista]] kruununperijän. Samalla todellinen perillinen, Maria, tuomittiin äpäräksi.
Annen seuraavat kolme raskautta päättyivät keskenmenoon tai lapsen kuolemaan synnytyksen jälkeen. Poikaa kovasti halunnut Henrik syyttikin Annea uskottomuudesta, ja toukokuussa [[1536]] Anne Boleyn teloitettiin. Tämän jälkeen laki kruununperimyksestä kumottiin ja Elisabetin perimys kruunuun poistettiin.
| |||