Ero sivun ”Koutokeinon kansannousu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh (tuomio --> rangaistus); selvennyspyyntö |
mm -> mm. |
||
Rivi 20:
'''Koutokeinon kansannousu''' oli Pohjois-Norjan [[Koutokeino]]ssa ([[norjan kieli|norjaksi]] ''Kautokeino'', [[pohjoissaame]]ksi ''Guovdageaidnu'') [[8. marraskuuta]] [[1852]] tapahtunut saamelaisten kansannousu. Kansannousu alkoi, kun joukko saamelaisia tappoi paikallisen kauppiaan ja nimismiehen, ja loppui toisen saamelaisjoukon vangittua kapinoitsijat. Kansannousun päätekijät [[Aslak Hætta]] ja [[Mons Somby]] tuomittiin kuolemaan kansannousun aikana tapahtuneista kahdesta taposta, tuhotöistä ja pahoinpitelystä.
Koutokeinon saamelaisten hurmahenkisyys ja vihamielisyys kärjistyivät maanantaina 8. marraskuuta 1852, jolloin joukko "lestadiolaisia" saamelaisia hyökkäsi Koutokeinon kirkonkylään Aslak Jakobsen Hættan (1825-1854) johdolla, surmaten nimismies Lars Johan Buchtin (1813-1852) ja kauppias Carl Johan Ruthin (1818-1852), sekä pahoinpidellen useita muita<ref>Lohi 2007. s. 75-76, 81-84 </ref>. Tapauksesta syytettiin yleisesti Lars Levi Laestadiusta ja hänen levittämiään oppeja, vaikka on ilmeistä etteivät Koutokeinon tapahtumiin johtaneet mitkään Laestadiuksen antamat opetukset<ref>Lohi 2007. s. 92-95</ref>. Laestadiusta syyttivät tapauksesta mm. Tromssan piispa Daniel Bremer Juell ja ''Norbottens-Posten''-lehti<ref>Lohi 2007. s. 92-95</ref>.
Aslak Hættan johtama hurmahenkinen saamelaisryhmä oli ennen Koutokeinon murhatöitä selvästi erkaantunut Laestadiuksen opista ja myös lestadiolaisesta seurakuntayhteydestä omaksi uskonnolliseksi ryhmäkseen, jolla oli lähemmät suhteet kirkkoherra Liljebladiin kuin Laestadiukseen<ref>Lohi 2007. s. 73, 86-91, 94-95</ref>. Aslak Hætta oli jopa suunnitellut Lars Levi Laestadiuksen surmaamista, joka on yksi todiste siitä että hänen johtamansa lestadiolaissuuntaus oli erkaantunut muusta lestadiolaisuudesta erilliseksi hurmahenkiseksi lahkokseen, vaikka osa heistä arvostikin yhä Laestadiusta ja jopa vetosivat häneen oikeudenkäynnissä<ref>Lohi 2007. 96-97</ref>. Laestadius puolestaan syytti Koutokeinon ristiriidoista mm välinpitämättömiä pappeja, viranomaisia ja Norjan kielipolitiikkaa saamelaisalueilla<ref>Pursiainen 2001. s. 11</ref><ref>Lohi 2007. s. 97</ref>.
| |||