Ero sivun ”Siiri Angerkoski” versioiden välillä

| nimi = Siiri Angerkoski

| kuva = Siiri Palmu.jpg

| kuvateksti = Siiri Angerkoski 1930-luvun alussa.

| syntymäaika = [[21. elokuuta]] [[1902]]

| merkittävät roolit =

| imdb = 0029781

| amg =

| palkinnot =

}}

Angerkoski oli sivuosien valovoimainen esittäjä joka muistetaan lukemattomista, usein koomisista rooleistaan kotiapulaisina, vanhoinapiikoina, leskirouvina, vuokraemäntinä ja seurapiirirouvina. Jälkipolville hän on tuttu erityisesti kahdesta pitkäikäisestä elokuvasarjasta: rouva [[Justiina Puupää]]n roolista kahdessatoista ''[[Pekka ja Pätkä]]'' -elokuvassa sekä kotiapulainen Hildan roolista kuudessa ''[[Suomisen perhe]]'' -elokuvassa. Kaksi [[Jussi-palkinto]]aan Angerkoski sai kuitenkin vakavista rooleista, sivuroolista [[Minna Canth]] -filmatisoinnissa ''[[Anna Liisa (vuoden 1945 elokuva)|Anna Liisa]]'' (1945) ja pääroolista televisioelokuvassa ''[[Aliisa (elokuva)|Aliisa]]'' (1970). Hänet palkittiin vuonna 1958 [[Pro Finlandia]] -mitalilla.

 

Siiri Angerkoski syntyi [[hopeaseppä]] Kustaa Sakarinpoika Palmun (s. [[3. huhtikuuta]] [[1880]] [[Muhos]], syntyjään ja vuoden 1904 loppupuolelle Pelkonen) ja Hanna Juhontytär Johanssonin (vuoteen 1899 Jaara, s. [[9. maaliskuuta]] [[1877]] [[Ii]]) esikoislapseksi. Hänen vanhempansa olivat menneet naimisiin [[Haaparanta|Haaparannalla]] 2. helmikuuta 1902. Hanna Palmu oli muuttanut Ouluun 7. toukokuuta 1895. Hänen äitinsä Brita Liisa Leuvanniemi (1850–1935) oli Iissä syntynyt Maria Liisa Juhontytär Leuvanniemen aik. Pakasen avioton tytär. Brita Liisa Leuvanniemen isäpuoli oli Juho Heikinpoika Hiltunen; biologista isää ei ole saatu selville. Leuvanniemi oli avioitunut 2. maaliskuuta 1873 Iissä Juho Klemetinpoika Jaaran (1847–1934) kanssa.<ref>Tiedot pohjautuvat vuosina 2000–2008 tehtyihin tutkimuksiin Iin kirkkoherranvirastossa, kaste- ja rippikirjoista. Pentti Utriainen, sukututkija.{{Lähde tarkemmin}}</ref>

 

Kustaa Palmun perhe muutti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomesta]] takaisin Ouluun vuonna 1915. Siiri Palmu kävi [[kansakoulu]]n Turussa, ja siihen hänen opintonsa jäivät. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen perhe muutti [[Pori]]in. Siiri Palmu liittyi sikäläiseen urheiluseuraan, [[Porin Pyrintö]]ön. Hän harrasti muun muassa [[voimistelu]]a ja [[juoksu]]a.

 

Siiri Palmun ensimmäinen teatteriesiintyminen oli [[Porin Työväen Teatteri]]ssa [[Kirjurinluoto|Kirjurinluodon]] ulkoilmanäyttämöllä lauantaina 20. elokuuta 1921. Näytelmä oli F. A. Dahlgrenin ''Vermlantilaisia''. Uudenvuodenpäivänä 1922 hän näytteli ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisissa]]'' Kaisan roolin. Tulevina vuosina hän näytteli Kaisa Efraimintytärtä useilla näyttämöillä ja myös ''Pohjalaisten'' elokuvasovituksessa vuonna 1936. Angerkoski joutui Porissa liikenneonnettomuuteen. Hän loukkasi oikean jalkansa 21. huhtikuuta 1924 Länsi-Puistokadun ja Annankadun risteyksessä. Linja-auto ja henkilöauto kolaroivat, ja jälkimmäinen syöksyi Angerkosken ja hänen ystävättärensä päälle.

 

Siiri Palmu palasi länsirannikolle, tällä kertaa [[Vaasa]]an, kaudeksi 1928–1929. Vaasan Työväen Näyttämöllä hän aloitti tutulla Kaisan roolilla ''Pohjalaisissa''. Muita rooleja Vaasassa oli muun muassa Colomben osa [[komedia]]ssa ''Volpone''. Lehtiarvosteluissa hän sai huomattavasti enemmän ruusuja kuin risuja. Vaasan Työväen Näyttämön toiminta loppui 1929. Siiri Palmu siirtyi [[Keski-Suomi|Keski-Suomeen]] [[Jyväskylä]]än.

 

Saksalainen operetti ''Nuoruuden kevät'' elokuussa 1929 oli Palmun ensimmäinen näytelmä [[Jyväskylän Työväen Näyttämö]]llä. Seuraavan vuoden syksyllä hän vietti kymmenvuotistaiteilijajuhlaansa [[Emmerich Kálmán]]in säveltämän [[operetti|operetin]] ''Hollantilaistyttö'' merkeissä. ”Nautittavaa oli kuulla hänen lauluaan”, kirjoitti paikallinen sanomalehti Siiri Palmun suorituksesta prinsessa Juttana operetin pääosassa. Hänen Jyväskylän-kautensa kesti kaksi vuotta, ja kesällä 1931 Palmu muutti [[Turku]]un. Myös Kaarlo Angerkoski kiinnitettiin Turkuun samana vuonna. Hänen näyttämönsä oli [[Turun Teatteri]], kun taas Siiri Palmu näytteli [[Turun Työväen Teatteri]]ssa. Pari meni kihloihin [[joulu]]na 1932.

 

Siiri Angerkoski oli mukana viidessä näytelmässä [[Tampereen Teatteri]]ssa syksyllä 1933. Hän synnytti ainoan lapsensa 6. maaliskuuta 1934. Tytön nimeksi tuli Sirkka-Liisa. Angerkosket siirtyivät seuraavana kesänä Helsinkiin, missä molemmat olivat kiinnitettyinä [[Helsingin kaupunginteatteri|Kansanteatteriin]] vuodesta 1934 vuoteen 1938. Siiri ja Kaarlo Angerkoskesta kehittyi suosittu komediapari. Kaksikko kasvoi lopulta trioksi, kun joukkoon liittyi Angerkoskien tyttären kummi [[Leo Lähteenmäki]]. Ensimmäinen Siiri Angerkosken näytelmä Helsingissä oli ''[[Tukkipojan morsian]]'' elokuussa 1934, jossa hän näytteli piikaa. Näytelmähupailussa ''[[Olenko minä tullut haaremiin (vuoden 1938 elokuva)|Olenko minä tullut haaremiin?]]'' hänellä oli Manta Mäkisen osa. Mantan rooli oli tuttu jo Jyväskylän ajalta ja sen Angerkoski sai myös näytelmän elokuvaversiossa vuonna 1938.

 

Siiri Angerkosken elokuvaura alkoi syksyllä 1933 elokuvan ''[[Pikku myyjätär]]'' Marina; tuolloin hänen nimensä oli vielä Siiri Palmu. 38 minuuttia kestänyt näytelmällinen mainoselokuva oli [[Georg Malmstén]]in ainoa ohjaustyö. Seuraava valkokangasrooli oli vanhanpiian osa elokuvassa ''[[Kaikki rakastavat]]'' (1935), joka on jäänyt historiaan ensimmäisenä [[Ansa Ikonen|Ansa]] & [[Tauno Palo|Tauno]] -elokuvana. Angerkoskella oli elokuvassa yksi ainoa repliikki: ”Go’ morron!”.

 

Siiri Angerkosken 1940-luvun elokuviin kuuluvat Suomisten lisäksi muun muassa ''[[SF-paraati]]'', jossa hän on toisen päähenkilön äiti, sekä ''[[Kaivopuiston kaunis Regina]]'', jossa hän on päähenkilön isoäiti. Elokuvassa ''[[August järjestää kaiken]]'' (1942) hänellä on naispääosa, Maria Blom. Hyveellisten kotihengetär-osien vastakohtana hän näyttelee juopottelevaa Olga-tätiä elokuvassa ''[[Pikku-Matti maailmalla]]'' (1947). Hienostorouvaa Angerkoski tulkitsee ''[[Haaviston Leeni]]ssä'' (1948). Aivan eri maailmoihin hypätään satuelokuvassa ''[[Prinsessa Ruusunen (vuoden 1949 elokuva)|Prinsessa Ruusunen]]'' (1949), jossa hänellä on Kunigundan rooli. Tuttuun kotiapulaisrooliinsa Angerkoski palasi sotilasfarssissa ''[[Serenaadiluutnantti]]'' (1949), siinä hän näyttelee majurin kotihengetär Lilja Muhosta. Kaikkiaan Siiri Angerkoski nähdään kolmessakymmenessäkuudessa 1940-luvun ensi-iltaelokuvassa.

 

''[[Köyhä laulaja|Köyhässä laulajassa]]'' vuonna 1950 Angerkoski pääsi jälleen hyödyntämään laulajantaitojaan. ''[[Vain laulajapoikia]]'' -elokuvassa (1951) hänellä oli revyylaulaja Siiri Palmun rooli. [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon Valtiopäivistä]] kertovassa elokuvassa ''[[Tanssi yli hautojen (vuoden 1950 elokuva)|Tanssi yli hautojen]]'' nähdään oiva esimerkki Angerkoskesta yläluokkaisen seurapiirirouvan osassa. Syksyllä 1951 alkoi suomalaisessa elokuvassa [[rillumarei]]-kausi. Siiri Angerkosken toinen mieleenjäänyt osa oli hyökkäystankkimainen [[Muhoksen Mimmi]] lajityypin klassikossa ''[[Rovaniemen markkinoilla]]'' (1951). Mustalaisnainen Jenny Lindmania hän tulkitsi kolmessa elokuvassa: ''[[Muhoksen Mimmi]]'' (1952), ''[[Lentävä kalakukko]]'' (1953) ja ''[[Majuri maantieltä]]'' (1954).

 

Teatterilavoja Siiri Angerkoski ei aivan kokonaan jättänyt pitkän filmiuransa aikanakaan. Hän teki lukuisia teatterivierailuja. Repertuaariin kuului muun muassa ''Pohjalaisten'' Kaisa. Keväällä 1948 hän oli mukana Aku Korhosen kiertueella; [[Mika Waltari]]n ''[[Myöhästynyt hääyö|Myöhästyneessä hääyössä]]'' hän näytteli Lilli Sorjasta. Kesällä 1950 hän vieraili Tampereen Kesäteatterissa ''Nummisuutarit''-näytelmän Marttana, sama rooli hänellä on myös ''Nummisuutarit''-elokuvassa. 1960-luvulla Angerkoski vieraili muun muassa [[Intimiteatteri]]ssa. Hän antoi äänensä myös muutamalle [[Radioteatteri]]n esitykselle vuosina 1963 ja 1970.

 

Angerkoski oli mukana useissa televisiotuotannoissa 1960-luvulla. 29. marraskuuta 1964 hänet nähtiin Lasse Malmlundin ''Kuplia-sarjaan'' kuuluvassa ohjelmassa yhdessä [[Maija Karhi]]n ja [[Leo Jokela]]n kanssa. Angerkoski esiintyi myös suosituissa ''[[Sisarukset]]''- ja ''[[Tarinatalo]]'' -televisiosarjoissa. ''Tarinatalossa'' hän tulkitsi Lydia Lindströmiä, sarja pyöri MTV:ssa vuosina 1966–1969. Angerkosken viimeiseksi roolityöksi jäi Ylen televisioelokuva ''Aliisa'', jota kuvattaessa vuonna 1970 hän oli jo vakavasti sairas; ''Aliisan ''pääosassa laihtunut ja riutunut Angerkoski onkin aivan eri näköinen kuin tutuissa elokuvatöissään.

 

[[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]] Siiri Angerkoski sai kaksi kertaa, molemmat vakavista rooleista: 1940 sivuroolista [[Minna Canth]] -filmatisoinnissa ''Anna Liisa'' ja [[postuumi]]sti vuonna 1971 pääroolista televisioelokuvassa ''Aliisa'' (1970). Vuonna 1960 Helsingin kaupunki myönsi hänelle 140&nbsp;000 [[Suomen markka|vmk:n]] suuruisen apurahan.

 

[[Talvisota|Talvi]]- ja [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana Angerkoski työskenteli sekä elokuvanäyttelijänä että ympäri Suomea kiertävissä ohjelmanumeroissa, joissa viihdytettiin sotilaita. Esimerkiksi ''[[Maan Turva]]'' -järjestön esityksissä hän näytteli useaan otteeseen, ja mukana nähtiin myös muun muassa [[Aku Korhonen]]. Talvisodan aikana Angerkoski oli mukana kymmenen päivän kiertueella, joka poikkesi muun muassa Piikanotkon korsulla, vain puolentoista kilometrin päässä etulinjalta. Iltamat jatkuivat sotien jälkeenkin, ja Angerkoski nähtiin useasti niissäkin.

 

Eräällä jatkosodan aikaisella kiertueella Siiri Angerkoski joutui hengenvaaraan ollessaan uimassa pohjoisessa [[Kiestinki|Kiestingin]] suunnalla. Neuvostoliittolainen lentokone oli yllättää hänet, mutta lähistöllä valvonut Aku Korhonen ehti varoittaa: Angerkoski ryntäsi maihin ja piiloutui mättäiden suojiin. Talvella 1942 ''SF-Uutiset'' kertoi, että Angerkosken sormessa kimalteli alasammutusta neuvostoliittolaiskoneesta tehty sormus. [[Karjalankannas|Kannaksella]] palvelleet suomalaissotilaat olivat antaneet sen hänelle kiitokseksi kiertue-esityksistä. [[Rukajärvi|Rukajärvellä]] puolestaan sattui, että rintamakiertuelaisille oli lämmitetty [[sauna]] poikkeuksellisen kuumaksi, jolloin Angerkoski tokaisi: "Saunassa on aikaisemmin kylvetty, vaan ei helvetissä."

 

Siiri Angerkoski tuli huonosti toimeen näyttelijä [[Masa Niemi|Masa Niemen]] kanssa, joka ''Pekka Puupää'' -elokuvissa näytteli Pätkän roolin. [[Emmi Jurkka]]a hän ei sietänyt silmissään; Angerkosken tyttären mukaan Jurkka oli joskus ollut romanttisesti kiinnostunut Kaarlo Angerkoskesta.

 

Siiri Angerkoski kuoli [[Meilahden sairaala|Meilahden sairaalassa]] maaliskuussa 1971, sairastettuaan reilun vuoden [[Paksusuolen syöpä|paksusuolen syöpää]]. Hän oli 68-vuotias. Siiri ja Kaarlo Angerkoski on haudattu Helsinkiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.

 

Vuosina 1920–1938 Siiri Angerkoski näytteli kaikkiaan kahdeksassa teatterissa:

 

* [[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin Kansanteatteri]] 1934–1938

 

*''[[Pikku myyjätär]]'' (1933) <small>(mainoselokuva)</small>

*''[[Kaikki rakastavat]]'' (1935)

*''[[Eteenpäin – elämään]]'' (1939)

 

*''[[Tavaratalo Lapatossu & Vinski]]'' (1940)

*''[[Suotorpan tyttö]]'' (1940)

*''[[Isäntä soittaa hanuria]]'' (1949)

 

*''[[Tanssi yli hautojen (vuoden 1950 elokuva)|Tanssi yli hautojen]]'' (1950)

*''[[Professori Masa]]'' (1950)

*''[[Pekka ja Pätkä mestarimaalareina]]'' (1959)

 

*''[[Pekka ja Pätkä neekereinä]]'' (1960)

*''[[Opettajatar seikkailee]]'' (1960)

*''[[Kesyttömät veljekset]]'' (1969)

 

*''Mamman kiusallakin'' (1963)

*''Viisastohvelisankari'' (1964)

*''[[Aliisa (elokuva)|Aliisa]]'' (1970)

 

 

{{Viitteet|viitteet=

<ref name=kb>{{Kansallisbiografia|id = 5033|nimi = Angerkoski, Siiri (1902–1971). (Maksullinen artikkeli.)|tekijä = Outi Lahtinen|ajankohta = 11.10.2000|viitattu = }}</ref>}}

 

 

{{Metatieto}}