Wikipedia

Ero sivun ”Pisararata” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Yleissuunnittelu ja YVA: tilannepäivitys tänään
artikkelin uudelleenjärjestely; turhien/vanhentuneiden tietojen poistoa
Rivi 30:
'''Pisararata''' ({{k-sv|Centrumslingan}}) on [[Helsinki|Helsingin]] keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisliikenteen rataosuus, jolla purettaisiin [[Helsingin rautatieasema|päärautatieaseman]] ruuhkaa. Hanke on saanut nimensä suunnitellun radan muodosta. Pasilasta tuleva rata sukeltaisi maan alle [[Alppipuisto]]ssa ja [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhassa]]. Maanalainen rataosuus kulkisi [[Hakaniemi|Hakaniemen]], [[Helsingin ydinkeskusta|keskustan]] ja Töölön kautta takaisin Pasilaan muodostaen pisaran muotoisen lenkin.
 
==Rakentamisen syyt ja kustannusarvio==
Helsingin kantakaupungin alla kulkeva kaksiraiteinen raideyhteys olisi 8 kilometrin pituinen, josta tunneliosuus on noin 6 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisararata_lukuina | Nimeke = Pisararata| Ajankohta = 13.2.2013| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 13.2.2013 }}</ref> Lenkki liittäisi toisiinsa [[Espoo]]n ja [[Vantaankoski|Vantaankosken]] sekä [[Kerava]]n suunnan radat. Pisararata toisi matkustajat keskustaan asti ja vaihtojen määrä vähenisi, kun junat pysähtyisivät myös Hakaniemessä ja Töölössä. Vaikka reitti on hieman nykyistä suoraa reittiä pitempi, niin matka-aika ydinkeskustaan pysyisi suunnilleen samana, sillä tunnelissa junien nopeudet olisivat suuremmat kuin nykyisellä [[ratapiha]]lla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 900 miljoonaa euroa arvioidun toteutumisajankohdan hintatasossa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara#.VGpe5ZOsUp0|nimeke = Liikennevirasto|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Marraskuussa 2014 valmistuneessa liikenneväylän hankearvioinnissa on Pisararadan hyöty-kustannussuhteeksi laskettu 0,5.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara#.VGpe5ZOsUp0|nimeke = Liikennevirasto|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>▼
 
Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja. Pisara mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Toteutuessaan Pisararata tarkoittaa sitä, että osa Helsingin seudun lähijunista (nykyiset K, M, I, A) siirtyy omalle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara | Nimeke = Pisararata| Ajankohta = 31.12.2012| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 31.12.2012 }}</ref>
 
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 900 miljoonaa euroa arvioidun toteutumisajankohdan hintatasossa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara#.VGpe5ZOsUp0|nimeke = Liikennevirasto|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Marraskuussa 2014 valmistuneessa liikenneväylän hankearvioinnissa on Pisararadan hyöty-kustannussuhteeksi laskettu 0,5.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara#.VGpe5ZOsUp0|nimeke = Liikennevirasto|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
Radan maanalaisesta osuudesta johtuen sen suurin pituuskaltevuus olisi jopa 35 promillea, mikä uusia [[Sm5]]-sähkömoottorivaunuja lukuun ottamatta on liikaa nykyisille junayksiköille.{{lähde}}▼
 
==Linjaus ja asemat==
Pisararadan rakennus voisi tapahtua vuoden 2030 jälkeen{{kenen mukaan}}, mutta on myös kaavailtu että sen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo aikaisemmin. Hakaniemen rautatieasema tulisi [[Hakaniemen metroasema|metroaseman]] yhteyteen. Keskustan asema tulisi [[Forum (kauppakeskus Helsingissä)|kauppakeskus Forum]]in kulmalle ja Töölön rautatieasema on suunniteltu Töölöntorin lähelle. Keskustassa ja erityisesti Hakaniemessä olisi mahdollisuus vaihtoon metrolinjalle. Töölössä olisi mahdollisesti myös vaihtomahdollisuus [[Helsingin toinen metrolinja|Töölön metrolinjalle]].▼
 
▲Helsingin kantakaupungin alla kulkeva kaksiraiteinen raideyhteys olisi 8 kilometrin pituinen, josta tunneliosuus on noin 6 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisararata_lukuina | Nimeke = Pisararata| Ajankohta = 13.2.2013| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 13.2.2013 }}</ref> Lenkki liittäisi toisiinsa [[Espoo]]n ja [[Vantaankoski|Vantaankosken]] sekä [[Kerava]]n suunnan radat. Pisararata toisi matkustajat keskustaan asti ja vaihtojen määrä vähenisi, kun junat pysähtyisivät myös Hakaniemessä ja Töölössä. Vaikka reitti on hieman nykyistä suoraa reittiä pitempi, niin matka-aika ydinkeskustaan pysyisi suunnilleen samana, sillä tunnelissa junien nopeudet olisivat suuremmat kuin nykyisellä [[ratapiha]]lla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 900 miljoonaa euroa arvioidun toteutumisajankohdan hintatasossa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara#.VGpe5ZOsUp0|nimeke = Liikennevirasto|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Marraskuussa 2014 valmistuneessa liikenneväylän hankearvioinnissa on Pisararadan hyöty-kustannussuhteeksi laskettu 0,5.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara#.VGpe5ZOsUp0|nimeke = Liikennevirasto|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
==Yleissuunnittelu ja YVA==
 
▲Pisararadan rakennus voisi tapahtua vuoden 2030 jälkeen{{kenen mukaan}}, mutta on myös kaavailtu että sen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo aikaisemmin. Hakaniemen rautatieasema tulisi [[Hakaniemen metroasema|metroaseman]] yhteyteen. Keskustan asema tulisi [[Forum (kauppakeskus Helsingissä)|kauppakeskus Forum]]in kulmalle ja Töölön rautatieasema on suunniteltu Töölöntorin lähelle. Keskustassa ja erityisesti Hakaniemessä olisi mahdollisuus vaihtoon metrolinjalle. Töölössä olisi mahdollisesti myös vaihtomahdollisuus [[Helsingin toinen metrolinja|Töölön metrolinjalle]].
Pisararata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, jossa junat kulkevat kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia.
 
▲Radan maanalaisesta osuudesta johtuen sen suurin pituuskaltevuus olisi jopa 35 promillea, mikä uusia [[Sm5]]-sähkömoottorivaunuja lukuun ottamatta on liikaa nykyisille junayksiköille.{{lähde}}
Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki teettivät Pisararadan [http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisaran_YSn_tiivistelmaraportti_netti.pdf yleissuunnitelman] ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Tämän myötä saatiin tietoa hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista, jotka toimivat suunnittelutyön pohja-aineistona. Liikennevirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman vuonna 2012. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin linjausvaihtoehto, jossa tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Rakentamispäätöstä ei ole tehty. Nyt käynnissä on suunnitteluvaihe, jonka tehtävänä on tuottaa riittävä aineisto päätöksentekoa varten. Eduskunta tekee lopullisen rakentamispäätöksen. Päätöksiä voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta | Nimeke = Tietoa Pisararadasta| Ajankohta = 31.12.2012| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 31.12.2012 }}</ref>▼
 
Jos hanke päätetään toteuttaa heti yleissuunnittelun ja YVAn valmistumisen jälkeen ja sille löytyy rahoitus, rata voi olla käytössä noin kymmenen vuoden kuluttua.
 
Pisararadan yleissuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/pisararata_tuo_kansantalouteen_liki_miljardin_kasvun/ | Nimeke = Pisararata tuo kansantalouteen liki miljardin kasvun| Ajankohta = 14.5.2012| Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 21.5.2012 }}{{deadlink}}</ref>
 
Helmikuussa 2015 rakentamispäätös lykkääntyi pitkällisen julkisen keskustelun jälkeen, kun hallitus ei päässyt yksimielisyyteen hankkeen eteenpäin viemisestä. Pisararataa voimakkaasti puolustanut valtiovarainministeri [[Antti Rinne]] ilmaisi pettymyksensä päätökseen.<ref name=ei_pisaraa>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/pisararataa_ei_tule__ainakaan_nyt/7825138|nimeke=Pisararataa ei tule – ainakaan nyt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref> Pääministeri [[Alexander Stubb]] kuitenkin vakuutti hankkeen etenevän ja ilmoitti samalla hallituksen päättäneen hakea Pisararadalle EU:n liikennehankkeille suunnattua TEN-T-tukea.<ref name=stubb>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/keskustalaiset_tyytyvaisia_pisararadan_siirtymiseen__paaministeri_vakuuttaa_hankkeen_etenevan/7825409|nimeke=Keskustalaiset tyytyväisiä Pisararadan siirtymiseen – pääministeri vakuuttaa hankkeen etenevän|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref> Myös Helsingin kaupunki jatkaa hankkeen valmistelua kaavoituksen osalta.<ref>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/sinnemaki_nayttaa_etta_hallitus_petti_paakaupunkiseudun/7826376|nimeke=Sinnemäki: Näyttää, että hallitus petti pääkaupunkiseudun|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref>▼
 
===Tarkastellut vaihtoehdot===
Rivi 62 ⟶ 56:
 
Pisararadan suunnittelussa järjestettiin 19.11.2012-8.3.2013 suunnittelukilpailu koskien Vauhtitien ylitse rakennettavaa siltaa ja sen lähialuetta. Ratasillan ja sen aiheuttamien muutosten sovittamisella ympäristöön oli kilpailussa erityinen painoarvo. Mukaan kutsuttiin neljä eri suunnitteluryhmää. Tuomaristo päätti yksimielisesti valita voittajaksi [[Pöyry Finland]] Oy:n työryhmän kilpailuehdotuksen ”Chicaner”. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/Tiedotteet1/Vauhtitien%20suunnittelukilpailu%20on%20ratkennut | Nimeke = Vauhtitien siltakilpailu ratkesi – Chicaner teki vaikutuksen | Ajankohta = 11.6.2013| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 12.8.2013 }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/suunnittelu/29796.html | Nimeke = Liikennevirasto järjestää kilpailun sillan suunnittelusta Pisararadalle| Ajankohta = 30.10.2012| Julkaisija = Rakennuslehti| Viitattu = 31.12.2012 }}</ref>
 
==Suunnittelutilanne==
 
▲Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki teettivät Pisararadan [http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisaran_YSn_tiivistelmaraportti_netti.pdf yleissuunnitelman] ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Tämän myötä saatiin tietoa hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista, jotka toimivat suunnittelutyön pohja-aineistona. Liikennevirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman vuonna 2012. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin linjausvaihtoehto, jossa tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Rakentamispäätöstä ei ole tehty. Nyt käynnissä on suunnitteluvaihe, jonka tehtävänä on tuottaa riittävä aineisto päätöksentekoa varten. Eduskunta tekee lopullisen rakentamispäätöksen. Päätöksiä voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta | Nimeke = Tietoa Pisararadasta| Ajankohta = 31.12.2012| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 31.12.2012 }}</ref>
 
▲Helmikuussa 2015 rakentamispäätös lykkääntyi pitkällisen julkisen keskustelun jälkeen, kun hallitus ei päässyt yksimielisyyteen hankkeen eteenpäin viemisestä. Pisararataa voimakkaasti puolustanut valtiovarainministeri [[Antti Rinne]] ilmaisi pettymyksensä päätökseen.<ref name=ei_pisaraa>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/pisararataa_ei_tule__ainakaan_nyt/7825138|nimeke=Pisararataa ei tule – ainakaan nyt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref> Pääministeri [[Alexander Stubb]] kuitenkin vakuutti hankkeen etenevän ja ilmoitti samalla hallituksen päättäneen hakea Pisararadalle EU:n liikennehankkeille suunnattua TEN-T-tukea.<ref name=stubb>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/keskustalaiset_tyytyvaisia_pisararadan_siirtymiseen__paaministeri_vakuuttaa_hankkeen_etenevan/7825409|nimeke=Keskustalaiset tyytyväisiä Pisararadan siirtymiseen – pääministeri vakuuttaa hankkeen etenevän|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref> Myös Helsingin kaupunki jatkaa hankkeen valmistelua kaavoituksen osalta.<ref>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/sinnemaki_nayttaa_etta_hallitus_petti_paakaupunkiseudun/7826376|nimeke=Sinnemäki: Näyttää, että hallitus petti pääkaupunkiseudun|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisararata”