Ero sivun ”Eila Hiltunen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimi, KB |
henkilökuva |
||
Rivi 1:
[[File:Eila Hiltunen ja kadetti Otso Pietinen.jpeg|thumb|right|Eila Hiltunen ja Otso Pietinen vuonna 1944.]]
[[Tiedosto:Eila Hiltunen Menneet ritarit 2006.jpg|thumb|''Menneet ritarit'' (2006), yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki Helsingin [[Pikkuparlamentti|Pikkuparlamentin]] puistossa.]]▼
[[Tiedosto:Skulptur Kurfürstenstr 72 (Tierg) Der Wuchs der Flammen Eila Hiltunen 1981.jpg|thumb|''Der Wuchs der Flammen'' (1981) Berliinin [[Tiergarten]]issa.]]▼
'''Eila Vilhelmina Hiltunen''' ([[22. marraskuuta]] [[1922]] [[Sortavala]] – [[10. lokakuuta]] [[2003]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[kuvanveistäjä]]. Hiltunen tunnetaan ennen kaikkea [[Hitsaus|hitsatuista]] [[teräs]]veistoksistaan, joista tunnetuin on [[Sibelius-monumentti]] Helsingissä. Nuoruudentuotantonsa hän teki [[pronssi]]sta ja [[marmori]]sta. Myöhemmin hän on soveltanut hitsaustekniikkaa teräksen lisäksi muun muassa [[kupari]]in ja alumiinipronssiin.
Rivi 6 ⟶ 5:
==Elämä ja ura==
▲[[Tiedosto:Eila Hiltunen Menneet ritarit 2006.jpg|thumb|''Menneet ritarit'' (2006), yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki Helsingin [[Pikkuparlamentti|Pikkuparlamentin]] puistossa.]]
Eila Hiltunen oli autoalan yrittäjä Usko Hiltusen ainoa lapsi. Hän teki ensimmäiset hitsauskokeilunsa kahdeksanvuotiaana salaa toisen tytön kanssa isän metalliverstaassa [[Hamina]]ssa. Isän työn perässä perhe muutti [[Lahti|Lahteen]] ja sitten [[Helsinki]]in, jossa Eila kävi [[Tyttönormaalilyseo]]ssa. Hän pääsi ylioppilaaksi keväällä 1942, sota-ajan vuoksi ilman ylioppilaskirjoituksia. Hänet valittiin [[Suomen Taideakatemian koulu|Ateneumiin]] opiskelemaan kuvataidetta muun muassa [[Aale Hakava]]n johdolla. Eila Hiltunen sai vuonna 1948 osallistua [[Salzburg]]in seminaariin, amerikkalaiseen [[kesäyliopisto]]kurssiin [[Itävalta|Itävallassa]]. Samana vuonna hän osallistui pohjoismaiseen naistaiteilijoiden näyttelyyn [[Tukholma]]ssa. Kahta vuotta myöhemmin hän piti ensinäyttelynsä Suomessa ja vuonna 1952 [[Kööpenhamina]]ssa.<ref name="Allen"/>
Rivi 17:
== Kirjallisuus ==
▲[[Tiedosto:Skulptur Kurfürstenstr 72 (Tierg) Der Wuchs der Flammen Eila Hiltunen 1981.jpg|thumb|''Der Wuchs der Flammen'' (1981) Berliinin [[Tiergarten]]issa.]]
* Pietinen, Markku: ''Tulivuori ja marttyyri: Perhekuvassa Eila Hiltunen ja Otso Pietinen''. Otava, 2012.
| |||