Ero sivun ”Kipparikvartetti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 32:
Ensilevy ''Saimaan valssi'' tehtiin jo loppukesästä 1950. Ensiensiintyminen yleisön edessä tapahtui [[Karkkila]]n Pohjanpirtillä vasta 9. lokakuuta [[1951]], ja kvartetti sai heti suuren suosion. [[Helsinki|Helsingissä]] yhtye nähtiin ensi kertaa seuraavan vuoden helmikuussa. Pian joukko kiertelikin jo ahkerasti ympäri Suomea Olavi Virran yhtyeen kanssa, ja myöhemmin tie vei myös maamme rajojen ulkopuolelle. Kiertueiden lisäksi kvartetti teki hyväntekeväisyysvierailuja sairaaloihin aikataulun salliessa ja esiintyi muun muassa [[Georg Malmstén]]in, [[Tauno Palo]]n ja [[Viljo Vesterinen|Viljo Vesterisen]] 50-vuotisjuhlissa, [[Miss Universum]]iksi valitun [[Armi Kuusela]]n tervetulojuhlassa 1952 ja [[Markus Rautio|Markus-sedän]] jäähyväisjuhlissa 1956.<ref> Käyhkö 1971, s. 60.</ref> Yhtyeen ohjelmisto oli monipuolista ja korkeatasoista, ja miehet olivat lavalla myös varsin eläviä esiintyjiä, hauskuuttaen yleisöä muun muassa esittämällä lastenlauluja polvihousuissa ynnä muuta. Yleisön suosion kannustamana yhtye sai oman elokuvansa ''[[Kipparikvartetti (elokuva)|Kipparikvartetti]]'', joka sai ensi-iltansa vielä vuoden [[1952]] aikana. Tätä edelsi jo pieni esiintyminen elokuvassa ''Tervetuloa aamukahville, eli tottako toinenkin puoli''.
 
Kauko Käyhkö on arvioinut Kipparikvartetin suosion syitäsuosiota: ''"Perussyy lienee ollut se, että kvartetti ilmestyi kuvaan psykologisesti oikealla hetkellä. Revyyteatterit olivat painuneet pimentoihin kovan verotuksen uhreina. Suomen kansa suorastaan janosi jotain sellaista repäisevää ja reilua, mille saisi nauraa joko punastumatta tai välittämättä vetikö 'punaisen viivansa' oikealle tai vasemmalle. Niinpä juuri Kipparikvartetti tukevine kavereineen oli eräänlainen purkaantuma tuohon viihdekaipuun sumaan. Sen laulu oli voimalaulua, hempeän puolenkaan silti puuttumatta ohjelmasta. Kuitenkin useimmin tuolle hempeälle naurettiin, mutta ei suinkaan karkeasti pilkaten. Ei, nauru jätettiin kuulijan ratkaistavaksi. Hänen vuoronsa oli joko itkeä tai hymytä esityksen jälkeen."''<ref> Käyhkö 1971, s. 85–86.</ref>
 
Olavi Virta lähti vuonna [[1953]] riitaannuttuaan rahasotkujen vuoksi muun kolmikon kanssa, jolloin tilalle tuli [[Eero Väre]]. Vuonna [[1955]] Harry Bergström jätti yhtyeen johtotehtävät ja tilalle tuli [[George de Godzinsky]], jonka myötä ohjelmisto laajeni entuudestaan, sisältäen lauluja klassillisesta taidemusiikista, kansanlauluihin, iskelmiin ja lastenlauluihin. Keskeiseen kansainväliseen ohjelmistoon kuului muun muassa "[[Ol’ Man River]]", "Tiritomba", "Sapelitanssi" ja "Die Juliska aus Budapest". Erikoisuuksina mainittakoon instrumentaaliesityksenä kuultu "Unkarilainen fantasia", jonka kvartetti esitti neljällä viululla. Ohjelmisto sisälsi kaikkiaan lauluja kahdeksalla eri kielellä. Tunnetuimpia levytyksiä muun muassa "Saimaan valssi", "[[On lautalla pienoinen kahvila]]", "Vanhan merirosvon kapakassa" ja "Pieni ankanpoikanen", joka oli vuoden 1952 myydyin kotimainen levy. Kauko Käyhkön mukaan Kipparikvartettiin tuli de Godzinskyn myötä ''"jotain aatelista"''.<ref> Käyhkö 1971, s. 51–54.</ref>