Ero sivun ”Väinö Kuisma (keihäänheittäjä)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) palautus – lähteetön kuolintieto ja muutenkin lähteetöntä ja epätietosanakirjamaista, osa vaikuttaisi jostain kopioidulta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Kuisma osallistui ainoana suomalaisena keihäänheittäjänä [[yleisurheilu kesäolympialaisissa 1960|Rooman 1960 olympialaisiin]] ja sijoittui neljänneksi 17 senttiä pronssimitalistille, [[Unkari]]n [[Gergely Kulcsár]]ille hävinneenä. [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut|EM-kilpailuihin]] Kuisma osallistui kolmasti: [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1958|Tukholmassa 1958]] hän sijoittui viidenneksi, [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1962|Belgradissa 1962]] kymmenenneksi ja [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1966|Budapestissa 1966]] kuudenneksi.
Suomen mestaruuden Kuisma voitti vuosina [[Kalevan kisat 1958|1958]] ja [[Kalevan kisat 1960|1960]], ja hopealle hän sijoittui kuudesti. MUista tärkeitä saavutuksia: Maaotteluita oli 30 ja näistä 10 Ruotsi- Suomi maaotteluita. 2 kultaa poliisien EM- kisoissa. 3 nuorten SM- kultaa.
Väinö Kuisma syntyi Vuoksenrannassa 7.8.1943 Pöyryniemen kylässä. Väinö Kuisma oli 5 -vuotias, kun hän ensimmäisen kerran jätti kotinsa perheensä kanssa ja lähti evakkoon Talvisodan alta Kurikkaan, Oppaan kylään. Kurikasta perhe siirtyi Vehmersalmelle, josta vuonna 1941 perhe pääsi muuttamaan takaisin kotiin Pöyrynummeen. Kesäkuussa 1944 neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen johdosta perhe joutui jättämään lopullisesti kotinsa ja asettumaan Joutsaan. Väinö Kuisma lähetettiin sotalapseksi Mariestadin kylään kirkkoherra Einar Rutbergin perheeseen ja Väinö viihtyi perheessä oikein hyvin vajaan kahden vuoden ajanjakson ja oppi hyvin puhumaan ruotsin kieltä. Yhteys Ruotsin perheeseen säilyi aikuisikään asti.
Vuonna 1952 keihäänheitto vakiintui Väinö Kuisman päälajiksi. Pääsy Helsingin olympialaisiin seuraamaan urheilijoiden ja keihäänheittäjien kisaamista oli mieliinpainuva kokemus ja samalla vahvistus sille, että jonain päivänä Kuisma haluaa edustaa Suomea olympiakisoissa.
Kesäkuussa 1953 oli tiedossa 1.ulkomaanmatka Budabestiin ja samana kesänä Oslon Bisletillä Kuisma heitti nuorten Suomen ennätyksen 70,84. Kalevan kisoissa tuli 1. yleisen sarjan SM- mitali. Kauden maailmantilastossa 1953 Väinö Kuisma oli sijalla 12.
Väinö Kuisma toimi poliisin alokaskurssista lähtien liikkuvassa poliisissa. 1. virkapaikka oli Joensuussa, jonka jälkeen seurasivat Heinola, Mikkeli ja Kouvola. Väinö Kuisma kuului ryhmään, jonka päätehtävänä oli alkoholin salakuljetuksen ja huumekaupan torjunta. Tehtäviin kuului myös liikennevalvontaa ja muita poliisitehtäviä. Työtehtävien hoito oli Kuismalla aina päätehtävänä ja urheilu oli harrastus. Virkavapautta järjestyi kisamatkoja varten. Lempinimen " Vanttu" Väinölle keksi Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Vilkko Mikkelisssä.
1958 kesällä pidettiin Kalevan kisat Kouvolassa. Suomen mestaruuden voittaminen omassa kotikaupungissa oli mieluinen voitto. Kesän varma kunto varmisti pääsyn EM- kisoihin Tukholmaan, jossa Kuisma oli tuloksellaan 74,90 5. Unelma edustaa Suomea olympialaisissa toteutui vuonna 1960. Kuisma heitti kisoissa oman ennätyksenä (78,40) ja jäi lopulta 17 cm päähän pronssimitalista tiukan kisan jälkeen.
Omasta terveydestä huolehtiminen oli Kuismalle hyvin tärkeää. Kuisma innostui kasvisruokavaliosta ollessaan Juntusen opistolla urheiluhierojakurssilla. Kuisma noudatti laktovegetariaanin ruokavaliota noin 10 vuotta, eikä syönyt lainkaan lihaa, kalaa eikä kananmunaa. Kuisma osoitti tällä, että myös voimailulajeissa on mahdollista pärjätä huipulla syömättä lihaa ym.
Tokion olympiavuonna 1994 Kuisma heitti hyviä tuloksia, oli SM kilpailussa Jorma Kinnusen jälkeen toinen tuloksella 81,42. Pettymys oli suuri, kun kisalippu Tokioon jäi saamatta hyvistä näytöistä huólimatta. Kutsut Kuuban kisamatkoille kahdesti vuosina 1965 joulukuussa ja 1966 olivat Kuismalle hyvin mieluisia kisareissuja. Kuisma oli 1. keihäänheittäjä, joka on heittänyt yli 80 metriä Kuuban maaperällä. Samaisena syksynä ennen Kuuban matkaa Kuisma heitti 3.10.1965 oman ennätyksensä 85,04. Kuisman neljännet suurkilpailut ja samalla viimeiset olivat vuonna 1966 Budabestissa, jossa hän tuli kuudenneksi tuloksella 79,26.
Väinö Kuisman elämän viimeinen virallinen edustustilaisuus oli tasavallan presidentin kutsu saapua 6.12.2014 edustamaan suomalaisia keihäänheittäjiä presidentinlinnan itsenäisyyspäivänjuhlaan. Väinö Kuisma oli puolisoineen hyvin otettu tästä huomionosoituksesta suomalaisia keihäänheittäjiä ja urheilijoita kohtaan.
==Lähteet==
1. Pekka Kuisma ''Kannaksen Kuismat'', s.120. Kuisman sukuseura ry, Jyväskylä: Gumerrus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5001-1
2. Kuvat: Kuisman perhealbumista
== Aiheesta muualla ==
| |||