Ero sivun ”Venykekirjoitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kuva, typo |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Grave stone of Wolmar Schildt.jpg|thumb|Schildtin hautakiven teksti on venykekirjoitusta.]]
'''Venykekirjoitus''' on [[Wolmar Schildt]]in kehittämä kirjoitusjärjestelmä. Siinä [[suomen kieli|suomen kielen]] pitkiä [[vokaali|vokaaleita]] ei merkitä kahdella kirjaimella vaan yhdellä kirjaimella, jonka päällä on venykemerkki (^) eli [[sirkumfleksi]], myös nimellä ''pujo''.
Rivi 13 ⟶ 14:
: Isæ meidæn joka olet taivaisa. Pyhitettækôen Sinun nimes. Læhestykôen Sinun valtakuntas. Tapahtukôn Sinun tahtos nîn mâssa kuin taivâssa. Anna meille tænæ-pæivænæ meidæn jokapæivæinen leipæmme. Ja anna meille meidæn syntimme antêksi, nînkuin mekin antêksi annamme meidæn velvollistemme. Ja ele johdata meitæ kiusauksên. Mutta pâestæ meidæt pahasta. Sillæ Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.
== Venykekirjoituksen käyttö ==
Schildt pyrki edistämään venykekirjoitusta mm. tarjoamalla [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjoituskilpailuun rahapalkinnon, jonka saamisen ehtona oli, että palkittu kirja on painettava venykekirjaimilla. Kilpailun voitti [[K. Kiljander]]in laatima [[J. L. Runeberg]]in ''Nadeschda''-teoksen suomennos. Teos ilmestyi venykekirjoituspainoksena [[1860]], mutta [[1881]] julkaistu toinen painos oli jo vakiintuneen kirjoitustavan mukainen.
Rivi 19 ⟶ 20:
Schildtin ohella innokkaimpia venykekirjoituksen puolustajia oli [[Erik Alexander Ingman]]. Hän julkaisi kreikkalaisen [[Anakreon]]in runosuomennoksia venykekirjoituksella painettuina.
Venykekirjoitus jäi vain lyhyeksi marginaali-ilmiöksi 1800-luvun suomen kielen kehityksessä. Syynä lienee ollut se, että suomen [[ortografia]] oli jo 1800-luvun puolivälissä sikäli vakiintunut, ettei näin suuri ja syvällekäypä muutos ollut enää mahdollinen. Vaikka Schildt artikkelissaan ”Sananen Suomen kielen ulko-muodosta ja venytys-merkistä” kehuu, että ”jo moni sivistynyt henkilö” pitää hyvänä ”ûtta kirjotus-lâtua”, todellisuudessa venykekirjoitusta käyttivät Schildtin ohella vain harvat kirjoittajat. Schildtin ennustus, että venykekirjoitus ”kerran on oleva yleinen Suomen kielessä”, ei toteutunut. Kuitenkin Schildtin hautakiven teksti [[Jyväskylän vanha hautausmaa|Jyväskylän vanhalla hautausmaalla]] on kirjoitettu venykekirjoituksella ja läheisen [[Puistokatu (Jyväskylä)|Puistokadusta]]
== Lähteet ==
| |||