Versio 18. helmikuuta 2015 kello 05.16 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p →‎Lähteitä: verkko-os selv ← Vanhempi muutos		Versio 18. helmikuuta 2015 kello 05.21 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p →‎Ydinsodan strategiat: pois linkit en-wikiin Uudempi muutos →
Rivi 35: Ensimmäiseksi tunnetuksi ydinase[[Doktriini\|doktriiniksi]] tuli Yhdysvaltain ''massiivisen kostoiskun oppi'', joka sai nimensä ulkoministeri [[John Foster Dulles]]in 12.1.1954 pitämän puheen mukaan. Siitä tuli myös NATOn ydinaseoppi (MC 14/2), joka hyväksyttiin toukokuussa 1957.<ref>Forss, s. 5</ref> Doktriini sai osakseen kovaa arvostelua jo 1950-luvulla ja Kennedy korvasi sen [[Robert McNamara]]n laatimalla ''joustavan vastaiskun'' doktriinilla. Se oli tarkoitettu ainoastaan liittolaisille, ja NATO hyväksyi sen joulukuussa 1967. ''Joustavan vastaiskun doktriini'' on ollut siitä lähtien käytössä.<ref>Forss, s. 10</ref> McNamara alkoi myös käyttää termiä ''molemminpuolinen varma tuho'' ({{k-en\|~~[http://en.wikipedia.org/wiki/Mutual_assured_destruction~~ Mutual Assured Destruction]}}, MAD). Se tarkoittaa tilannetta, jossa ydinaseiden laajamittainen käyttö aiheuttaisi puolustajan ja hyökkääjän täydellisen tuhoutumisen. Sen mukaan vahvan ydinpelotteen rakentaminen olisi välttämätöntä samojen [[ase]]iden käytön estämiseksi. ”[[Kauhun_tasapaino\|Kauhun tasapainon]]” opin mukaan kumpikaan osapuoli ei uskaltaisi laukaista ensi-iskua oman tuhonsa pelossa. MAD:n on väitetty estäneen avoimen sodan [[kylmä sota\|kylmän sodan]] aikana [[1950-luku\|1950-]] ja [[1960-luku\|1960-luvuilla]] [[Yhdysvallat\|Yhdysvaltojen]] ja [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] välillä, vaikkakin supervallat kävivät tavanomaisilla aseilla pienempiä [[Proxy-sota\|sijaissotia]] eri puolilla maailmaa. Yhdysvallat itse noudatti ''operatiivisen ensikäytön'' doktriinia (first use) koko kylmän sodan ajan. Rivi 42: * tehtävä Bravo: Neuvostoliiton, Varsovan maiden ja Kiinan tavanomaisten asevoimien tuhoaminen asutuskeskusten ulkopuolella (kasarmit, lentokentät) * tehtävä Charlie: Neuvostoliiton, Varsovan maiden ja Kiinan asutuskeskuksissa olevien ydinaseiden tuhoaminen, sekä 70 % teollisesta infrastruktuurista asutuskeskuksissa. Tehtäviin laadittiin ~~[http://en.wikipedia.org/wiki/Single_Integrated_Operational_Plan~~''Single Integrated Operational Plan SIOP]'' -maalitussuunnitelmat. Ydinaseiden rajoitettua käyttöä alettiin tutkia 1970-luvulla puolustusministeri [[James Schlesinger]]in johdolla. Presidentti Nixon hyväksyi tammikuussa 1974 tällaisen rajoitetun suunnitelman, joka tuli tunnetuksi Schlesingerin doktriinina. [[John F. Kennedy\|Kennedy]]n hallinnon puolustusministeri [[Robert McNamara]] määritteli varmistetun tuhon käsittävän 40 % vastustajan ~~[[väestö]]stä~~väestöstä ja 70 % ~~[[teollisuus\|~~teollisuudesta]]. Yhdysvaltain puolustusministeriö laski tähän tarvittavan 400 kohteensa saavuttanutta yhden [[megatonni]]n ydinkärkeä. Eräässä presidentin muistiossa asetettiin Yhdysvaltain ohjusjoukkojen tavoitteeksi, että Neuvostoliitossa oli oltava iskujen päätteeksi vähemmän henkiin jääneitä kuin Yhdysvalloissa. Tämän varmistamiseksi Yhdysvalloilla oli 33 000 kärkeä vuonna [[1967]], mukaan lukien [[taktinen ydinase\|taktiset ydinaseet]]. == Ydinsodan seuraukset ==

Ero sivun ”Ydinsota” versioiden välillä