|
'''Väinö Kuisma, "Vanttu"''' (s. [[7. elokuuta]] [[1934-]] [[Vuoksenranta]]-[[ k.2.11.2015 Kouvola]]) olion [[Suomi|suomalainen]] [[keihäänheitto|keihäänheittäjä]].
Väinö Kuisma osallistui ainoana suomalaisena keihäänheittäjänä [[yleisurheilu kesäolympialaisissa 1960|Rooman 1960 olympialaisiin]] ja sijoittui neljänneksi 17 senttiä pronssimitalistille tehden kisoissa samalla oman senhetkisen ennätyksensä 78,40, [[Unkari]]n [[Gergely Kulcsár]]ille hävinneenä. [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut|EM-kilpailuihin]] Kuisma osallistui kolmasti: [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1958|Tukholmassa 1958]] hän sijoittui viidenneksi, [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1962|Belgradissa 1962]] kymmenenneksi ja [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1966|Budapestissa 1966]] kuudenneksi. ▼Väinö Kuisma oli suomalainen keihäänheittäjä. "Vanttu" edusti Suomea kaikkiaan 27 maaottelussa. Oman ennätyksensä Kuisma heitti 30- vuotiaana. Tulos oli 85.04 (1965).
Suomen mestaruuden Kuisma voitti vuosina [[Kalevan kisat 1958|1958]] ja [[Kalevan kisat 1960|1960]], ja hopealle hän sijoittui kuudesti. ▼▲Väinö Kuisma osallistui ainoana suomalaisena keihäänheittäjänä [[yleisurheilu kesäolympialaisissa 1960|Rooman 1960 olympialaisiin]] ja sijoittui neljänneksi 17 senttiä pronssimitalistille tehden kisoissa samalla oman senhetkisen ennätyksensä 78,40, [[Unkari]]n [[Gergely Kulcsár]]ille hävinneenä. [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut|EM-kilpailuihin]] Kuisma osallistui kolmasti: [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1958|Tukholmassa 1958]] hän sijoittui viidenneksi, [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1962|Belgradissa 1962]] kymmenenneksi ja [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1966|Budapestissa 1966]] kuudenneksi.
▲Suomen mestaruuden Kuisma voitti vuosina [[Kalevan kisat 1958|1958]] ja [[Kalevan kisat 1960|1960]], ja hopealle hän sijoittui kuudesti.
" Vanttu" oli isokokoinen heittäjä, mutta koko huippu- urheilun ajan hän oli kasvissyöjä. Kuisma osoitti, että myös voimalajeissa on mahdollista päästä huipulle syömättä lihaa. " Vantulla oli erittäin vahvat jalat ja jalkakyykyssä kilomäärät olivat melkoiset. " Vanttu" keksi myös ottaa keihäänheitossa käyttöön tukivyön, joka on painonnostossa yleisesti ollut käytössä ja nykyään myös usein keihäänheittäjillä.
Väinö syntyi Vuoksenrannassa ja joutui kahdesti jättämään perheensä kanssa kotinsa ja lähtemään evakkoon. Perheeseen kuuluin vanhempien lisäksi veljet Alpo ja Aulis sekä sisko Venla. Väinö lähti sodan aikana sotalapseksi Ruotsiin, joka oli hänelle hyvin mieliin muistuva reissu. Yhteydenpito Ruotsin kotiin jatkui läpi elämän. Väinö asettui sodan jälkeen perheineen Joutsaan ja uran alkuaikoina Väinö edusti Joutsan pommia ja myöhemmin Kouvolan urheilijoita. Kuisma oli ammatiltaan poliisi, vanhempi konstaapeli ja toimi mm. liikuvassa poliisissa Helsingissä ja Kouvolassa.
Urheilu- uran jälkeen Väinö seurasi tiiviisti urheilua ja toimi myös valmentajana. Eniten Väinöä jäi urallaan harmittamaan poisjäänti Tokio olympialaisista, jonne hän oli hyvin valmistautunut. Oulun Kalevankisojen karsintakilpailun pitkä keihäskaari jäi epäonnisesti toimitsijoilta mittaamatta ja näin pääsylippu Tokion kisoihin jäi haaveeksi.
Aktiivi- uran jälkeen Väinö asettui perheensä kanssa asumaan ensin Vantaalle ja myöhemmin Kouvolaan, kun lapset olivat vielä pieniä.
Väinö nukkui pois 11.2. 2015 viettäen viimeiset päivät yhdessä läheistensä kanssa.
Väinön elämä oli hyvin värikäs ja täynnä hienoja kokemuksia. Urheilu oli ja pysyi aina lähellä sydäntä ja voisi sanoa, että Väinö oli todellinen urheilumies ja edustus- urheilija.
Tasavallan presidentin ja puolisonsa kutsu saapua edustamaan suomalaisia keihäänheittäjiä 2014 oli "Vantun" viimeinen edustustilaisuus ja hän olki hyvin otettu saamastaan kutsusta.
== Aiheesta muualla ==
[[Luokka:Vuonna 1934 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
Kuvia Väinöstä:
https://plus.google.com/photos/101943264330554247902/albums/6116424447174909921?authkey=CO-yurGYq5Cbcw
| 