Ero sivun ”Siirtokuntien kongressi” versioiden välillä

* [[Ensimmäinenensimmäinen mannermaakongressi]] ({{k-en|First Continental Congress}}) kokoontui [[5. syyskuuta]] – [[26. lokakuuta]] [[1774]]. Se ei säätänyt lakeja.

* [[Toinentoinen mannermaakongressi]] (''Second Continental Congress'') kokoontui [[10. toukokuuta]] [[1775]] – [[1. maaliskuuta]] [[1781]]. Se [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|julisti Yhdysvallat itsenäiseksi]] 4. heinäkuuta 1776 ja omaksui asteittain väliaikaisen hallituksen tehtävät.

* [[Konfederaationkonfederaation kongressi]] (''Congress of the Confederation'') kokoontui [[1. maaliskuuta]] [[1781]] – [[4. maaliskuuta]] [[1789]]. Se korvasi toisen mannermaakongressin [[Konfederaatioartiklat|konfederaatioartiklojen]] astuttua voimaan ja sen jäseniksi tulivat automaattisesti kaikki toiseen mannermaakongressiin nimitetyt. Konfederaation kongressi lopetti toimintansa, kun nykyinen [[Yhdysvaltain perustuslaki]] tuli voimaan.

===Ongelmat brittienBrittien ja amerikkalaisten välilläväliset ongelmat ===

Ongelmat kärjistivät entisestään, kun [[yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti|Englannin parlamentti]] hyväksyi kesällä 1767 valtiovarainministeri [[Charles Townshend]]in kehittämät [[Townshendin lait |lait]]. Siirtolaiset olivat tyytymättömiä uusiin lakeihin ja alkoivat boikotoida brittien merikauppaa. Englantilaiset joutuivat palkkaamaan tullivirkailijoita Amerikan suuriin satamakaupunkeihin, ja siirtolaiset puolestaan lisäsivät mielenosoituksiaan emomaataanemämaata vastaan. Englantilaiset sotalaivat kuljettivat sotilaita rauhoittamaan mielenosoituksia. Tilanne johti [[Bostonin verilöyly]]yn, jossa brittisotilaat surmasivat viisi mielenosoittajaa.<ref name="Fer 2009. 23">Ferling 2009. s. 23.</ref>

Verilöylyn jälkeen siirtokuntien verotuksesta luovuttiin teetullia lukuunottamatta. "[[whigWhig]]it" eli [[liberaali]]t [[patriootti|patriootit]] kampanjoivat "Vapaudenvapauden poikina" teetulleja vastaan. Kampanjan toimesta useimmatvuoksi teelaivat joutuivat palaamaan takaisin siirtokuntien satamista lukuunottamatta Massachusettsia, jossa kuvernööri painosti teenvälittäjät pitämään kiinni aiemmista sopimuksista. Kapinamielialaansa tehostaakseen Vapaudenvapauden pojat palkkasivat joulukuussa 1773 [[mohawkit|mohawk-intiaaneiksi]] naamioituneet siirtolaiset heittämään Bostonin satamaan ankkuroitujen brittilaivojen teelastit veteen. Tapaus tunnetaan historiassa [[Bostonin teekutsut|Bostonin teekutsuina]].<ref name="Mann 2009. 9">Mann 2009. s. 9.</ref>

Englannissa tapahtuma tulkittiin avoimeksi kapinaksi brittihallitusta vastaan. Parlamentti lakkautti Massachusettsin itsehallinnon ja ryhtyi tiukkoihin vastatoimiin siirtokuntien kapinamielialan nujertamiseksi. Yhtenäisiin vastatoimiin ryhtyäkseen siirtokuntien varjohallitus kirjeenvaihtokomitea (Committee of Correspondence)<!-- ehkä "varjohallitus"?--> järjesti Ensimmäisen5. mannermaakongressinsyyskuuta 1775 [[Philadelphia]]ssa 5.ensimmäisen syyskuuta[[Ensimmäinen 1775mannermaakongressi|mannermaakongressin]].<ref name="Lann 2009. 39">Lanning 2009. s. 29.</ref> Paikalle kokoontui 56 edustajaa. Vain [[Georgia (osavaltio)|Georgian]] ja Kanadan edustajat jättivät saapumatta.<ref name="Helo 2014. 21">Helo 2014. s. 21.</ref> Monet kokouksen edustajat olivat valmiit tapimaan{{Selvennä}} brittihallintoon, mutta myös täydellistä itsenäisyyttä kannatettiin. Kongressi lähetti Yrjö III:lle osoitetun vaatimuksen Massachusettsin itsehallinnon palauttamiseksi. Samalla kongressi ilmoitti siirtokuntien boikotoivan kaikkia brittiläisiä tuotteita, kunnes parlamentti lakkauttaa Townshendin "sietämättömät lait"<ref name="Lann 2009. 39" />

Kun [[toinen mannermaakongressi]] kokoontui toukokuussa 1775, [[Yhdysvaltain vapaussota|vapaussota]] oli jo alkanut. Huhtikuiset [[Lexingtonin ja Concordin taistelut]] olivat vaatineet kymmeniä uhreja, ja brittijoukot olivat vetäytyneet Bostoniin, jossa [[Uusi-Englanti|Uuden Englannin]] militian[[militia]] piiritti piirittämiksiniitä. Kongressi oli edelleen valtuutettu tekemään sovintosovinnon brittien kanssa, mutta tilanteen pakosta vastuu Amerikan vallankumouksen johdosta siirtyi sen käsiin{{Selvennä}}. Kysymyksessä oli siirtokuntien saattaminen puolustuskuntoon, uuden sotaväen kokoaminen ja rahoituksen sekä muonituksen järjestäminen. Yksimielisellä päätöksellä kongressi hyväksyi [[Siirtokuntiensiirtokuntien armeija]]n perustamisen ja nimitti sen ylipäälliköksi kenraali [[George Washington]]in. Valinta ei perustunut yksinomaan Washingtonin kokemukseen vaan myös diplomaattiseen kyvykkyyteen ja armeijan johtamista edellyttäviin taitoihin.<ref name="Lann 2009. 5">Lann 2009. s. 5.</ref>

Keväällä 1776 mannermaakongressi nimesi viisihenkisen komitean valmistelemaan itsenäisyysjulistusta. Komiteaan kuuluivat [[John Adams]], [[Benjamin Franklin]], [[Thomas Jefferson]], [[Robert R. Livingston]] ja [[Roger Sherman]]. Julistuksen pääasiallinen kirjoittaja Jefferson tekikirjasti siihen kymmeniä muutosesityksiä Franklinilta, ja Adamsilta. Luonnos esiteltiin kongressille 28. kesäkuuta, ja se allekirjoitettiin 4. heinäkuuta 1776. Julistus yhdisti toisiinsa [[Connecticut]]in, [[Georgia (osavaltio)|Georgian]], [[Pohjois-Carolina]]n, [[Etelä-Carolina]]n, [[Massachusetts]]in, [[Maryland]]in, [[Virginia]]n, [[Pennsylvania]]n, [[Delaware]]n, [[New York]]in, [[New Jersey]]n, [[New Hampshire]]n ja [[Rhode Island]]in.

Konfederaation kongressi kokoontui [[1. maaliskuuta]] [[1781]] – [[4. maaliskuuta]] [[1789]]. Se korvasi toisen mannermaakongressin [[Konfederaatioartiklat|konfederaatioartiklojenKonfederaatioartiklojen]] astuttua voimaan se korvasi toisen mannermaakongressin, ja sen jäseniksi tulivat automaattisesti kaikki toiseen mannermaakongressiin nimitetyt. Tämän kongressin tehtäviin kuului muun muassa rauhansopimuksen allekirjoitusallekirjoittaminen siirtomaiden puolesta. Sillä ei kuitenkaan ollut verotusvaltaa, eikä yksikään siirtokunnista ollut halukas parantamaan liittokunnan yhteisiä raha-asioita. Siirtokuntien armeijan ylläpito osoittautui entistä vaikeammaksi, ja osa upseereista oli valmis kapåinaankapinaan kongressia ja Washingtonia vastaan.<ref name="Kivekäs 1916. 113 - 115">Kivekäs 1916. s. 113 - 115.</ref>

Konfederaation kongressi lopetti toimintansa, kun Philadelphiassa kokoontunut perustuslaillinen konventti hyväksyi Yhdysvaltojen nykyisen Yhdysvaltain perustuslain [[17. syyskuuta]] [[1787]].

*{{Kirjaviite | Tekijä= Kivekäs, K. F.| Nimeke=Yrjö Washington| Selite |Julkaisija=Raittiuskansan kirjapaino| Vuosi=1916 |Tunniste=- }}