Ero sivun ”Makedonian kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link FA template (handled by wikidata) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
}}
'''Makedonian kieli''' on [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaiseen]] kielikuntaan kuuluva kieli. Se kuuluu [[slaavilaiset kielet|slaavilaisten kielten]] [[eteläslaavilaiset kielet|eteläslaavilaiseen]] haaraan ja on läheistä sukua [[bulgarian kieli|bulgarian kielelle]]. Sitä kirjoitetaan [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisin kirjaimin]]. Makedonian kieltä puhuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa asuu [[Makedonian tasavalta|Makedoniassa]].<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.com/language/mkd Ethnologue: Macedonian] {{en}} Viitattu 15.2.2015.</ref>
Makedonia on osa eteläslaavilaista kielijatkumoa, johon kuuluvat pohjoisesta alkaen [[sloveeni]], kroatia, serbia ([[serbokroaatti]]), makedonia ja bulgaria, sekä [[muinaiskirkkoslaavi]]. Siirtymä serbiasta makedoniaan ja bulgariaan on vaiheittainen ja näiden keskinäinen ymmärrettävyys korkea. Osa tutkijoista pitää makedoniaa bulgarian murteena, mutta toiset kiistävät tämän voimakkaasti.<ref name="ucla">http://www.lmp.ucla.edu/Profile.aspx?menu=004&LangID=42 </ref> [[Bulgaria]]n valtion virallinen kanta oli pitkään, että makedonia on vain bulgarian kielen murre. Nyttemmin Bulgaria on tunnustanut makedonian omaksi erilliseksi kielekseen, tosin bulgarialaiset nationalistit eivät tätä hyväksy.▼
Makedoniaa
▲Makedonia on osa eteläslaavilaista kielijatkumoa, johon kuuluvat pohjoisesta alkaen [[sloveeni]], kroatia, serbia ([[serbokroaatti]]), makedonia ja bulgaria, sekä [[muinaiskirkkoslaavi]]. Siirtymä serbiasta makedoniaan ja bulgariaan on vaiheittainen ja näiden keskinäinen ymmärrettävyys korkea. Osa tutkijoista pitää makedoniaa bulgarian murteena, mutta toiset kiistävät tämän voimakkaasti.<ref name="ucla">http://www.lmp.ucla.edu/Profile.aspx?menu=004&LangID=42 </ref>
▲Makedoniaa kirjoitetaan kyrillisellä kirjaimistolla. Oikeinkirjoitus on lainattu pääasiassa serbiasta, ja siten kauempana bulgariasta ja venäjästä. Sanastoa taas on lainattu kreikasta, turkista ja serbiasta.
Nykyisin makedonian kielen käyttö kirjallisesti alkoi 1700-luvun lopun eteläslaavilaisen nationalismin myötä. Aluksi makedonialaiset ja bulgarialaiset kirjailijat tekivät yhteistyötä, mutta yhteistä perustaa kirjakielelle ei saatu luotua, mikä johti 1800-luvun puolivälissä välirikkoon, ja bulgarialaiset hylkäsivät makedonialaismurteet ja alkoivat vaatia makedonialaisia opettelemaan standardi-bulgariaa. Maailmansotien välisessä Jugoslaviassa makedoniaa ei myöskään hyväksytty, vaan sitä pidettiin serbian murteena, ja kouluissa opetettiin valtakunnan yhteistä serbokroatiaa, vaikkakin kieltä siedettiin kansanperinteenä. Toisen maailmansodan aikana Makedonian miehittivät Bulgarian fasistit, jolloin kouluissa opetettiin standardi-bulgariaa. Kieli vakioitiin kirjakieleksi viimein osana titolaista kulttuuriautonomiaa 1940-luvulla ja saavutti lopullisen muotonsa 1950-luvun alussa.<ref name="ucla"/>
Rivi 45 ⟶ 41:
==Viitteet==
{{viitteet}}
{{tynkä/Kieli}}
| |||