Wikipedia

Ero sivun ”Naantalin jalostamo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Rivi 14:
Vuonna 1948 perustettiin valtion omistama Neste Oy huolehtimaan polttoainehuollosta ja nesteiden varastoinnista. Vuonna 1949 Tupavuoren kalliovarastossa sattui vakava tulipalo.<ref name=Turun_Sanomat_17.12.2004 />
 
[[1940-luku|1940-luvun]] lopulla suurin osa Suomeen toimitettavasta öljystä oli peräisin lännestä, joten [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hallitukset lähettivät Suomelle nootin vuonna [[1954]] hankkeen kaatamiseksi, koska sen johdosta tuolloin lännestä tuotavan öljyn määrä oli romahtanut noin viiteen prosenttiin. Myöhemmin lännen öljyn määrä kohosi kuitenkin 20-2520–25 prosentin tasolle. Vuonna [[1948]] Neuvostoliitosta ja [[Romania]]sta tulevan öljyn osuus oli vain noin 12 prosenttia.
 
[[1950-luku|1950-luvun]] alussa [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvausten]] maksaminen Neuvostoliitolle loppui, mutta idässä oli edelleen tarvetta Suomen toimittamille teollisuustuotteille. Suomi vei teollisuustuotteita Neuvostoliittoon ja sai sieltä vastineeksi raaka-aineita, etenkin öljyä.
Rivi 22:
Seitsemän maailman suurinta öljyjättiä kieltäytyivät aluksi kaikenlaisesta yhteistyöstä jalostamon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska niiden kannalta omavaraisuuteen pyrkivä pikkuvaltio oli periaatteellisesti vaarallinen esimerkki. Öljyjätit uhkasivat vastatoimenpiteenä lakkauttaa Suomessa sijaitsevat jakeluketjunsa. Suuresta vastustuksesta huolimatta myöhemmin länsimaiden huoltamoketjut joutuivat kuitenkin ostamaan Nesteen itäbensiiniä tuontisäännöstelyn takia.<ref name=Turun_Sanomat_19.8.2007>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074221583 | Nimeke = Naantalin jalostamo liitti Suomen energiahuollon Neuvostoliittoon | Tekijä = Turun Sanomat | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 19.8.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.4.2009 | Kieli = }}</ref>
 
[[17. joulukuuta]] 1954 eduskunta päätti äänin 124-67124–67 hyväksyä valtion takauksen Nesteen Naantalin öljyjalostamon rakentamiseksi.<ref name=Turun_Sanomat_17.12.2004 />
 
HistorijoitsijaHistorioitsija [[Markku Kuisma]]n mukaan jalostamon rakentamisen pelastivat [[Stalin]]in kuoleman myötä alkanut suurvaltasuhteiden lämpeneminen ja Yhdysvaltain presidentinvaihdos [[Dwight D. Eisenhower]]in.
 
Jalostamohankkeen saatua Yhdysvaltain hallituksen hyväksynnän Neste onnistui hankkimaan sieltä tarvittavat insinööritoimistot ja teknologian.
 
Vuoden [[1958]] syksyllä nimitetty [[K.-A. Fagerholm|Karl-August Fagerholmin]] [[Fagerholmin III hallitus|III hallitus]] ei Neuvostoliiton valtiota miellyttänyt. Neuvostoliiton vastatoimena se jäädytti kauppaneuvottelut Suomen kanssa. Kriisi tunnettiin nimellä "Yöpakkanen" ja se uhkasi keskeyttää jalostamon toiminnan raaka-aineen toimituksien tyrehtymisen seurauksena. Länsi-EurooppaanEuroopan valtiot valmistautuivat avustamaan Suomea öljyntoimituksilla, mutta tilanne päättyi [[13. tammikuuta]] [[1959]] Fagerholmin hallituksen kaaduttua.
 
Aluksi puolet raakaöljystä pyrittiin toimittamaan lännestä, mutta idänkaupan mekanismit ja poliittinen paine pakottivat Suomen kääntymään idänpuoleenidän puoleen. Tultaessa [[1960-luku|1960-luvulle]] noin 70 prosenttia Suomen raakaöljystä tuli Neuvostoliitosta.
 
Suomen ja Länsi-Euroopan maiden välillä solmituista [[vapaakauppa]]sopimuksista jätettiin öljy pois idänkaupan suojelemiseksi. Vapaakauppasopimukset olivat vuoden [[1961]] [[Euroopan vapaakauppajärjestö|Finn-EFTA]] ja vuoden [[1973]] [[Euroopan yhteisö|EEC-sopimus]].<ref name=Turun_Sanomat_19.8.2007 />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Naantalin_jalostamo”