Ero sivun ”Tenochtitlán” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lupaava artikkeli -ehdotus |
historia ensimmäiseksi |
||
Rivi 83:
Tenochtitlánin pinta-ala oli 8–13,5 km².<ref name="EB"/><ref>Smith 1996, s. 196.</ref> Kaupungissa oli enimmillään 300 000–500 000 asukasta, eli se oli suurempi kuin yksikään eurooppalainen kaupunki.<ref name="kero-93" /> Kaupunki oli jaettu neljään suureen kaupunginosaan, joissa kussakin oli 12–15 pienempää osaa eli ''calpullia'', ja Tlatelolcossa lisäksi 10–20.<ref name="eb-pre" />
==Historia==▼
[[Tiedosto:Recinto Templo Mayor.JPG|thumb|Tenochtitlánin temppelien raunioita]]▼
Tenochtitlán oli Meksikon laaksoon vaeltaneiden [[Asteekit|asteekkien]] viimeiseksi rakentama kaupunkikeskus. Asteekkiheimo mexicat alkoivat rakentaa Tenochtitlánia paikalle, jossa he olivat legendan mukaan nähneet kotkan istuvan kaktuksella merkkinä jumala Huitzilopochtlilta. Nimi Tenochtitlán merkitseekin 'kaktushedelmäpaikka', ja sitä kuvaava kirjoitusmerkki on kuva kivellä kasvavasta nopal-kaktuksesta. Paikalle pystytetty, kaupungin ensimmäinen rakennus oli Huitzilopochtlin pyhäkkö. Se laajennettiin pian kivipyramidiksi, josta tuli myöhemmin kaupungin päätemppeli.<ref>Smith 1996, s. 45, 196–197.</ref> Kaupungin ympäristön hedelmällisiltä soilta väestö sai ruokaa jo ennen kuin ''chinampa''-viljelmät saatiin tuottamaan. Asteekit rakensivat penkereitä ja kanaaleja pitämään järven pohjoisemman osan suolaveden pois viljelmiltä. Kaupunkilaiset alkoivat käydä kauppaa laakson muihin kaupunkeihin kanooteilla ja veneillä. He vaihtoivat suolta saamiaan ruokatarvikkeita rakennustarvikkeisiin. Kaupungin sijainti järven keskellä suojasi heitä myös hyökkäyksiltä. Tenochtitlán alkoikin nopeasti kasvaa, ja mexicoista tuli pian tasa-arvoisia alueen muiden heimojen kanssa.<ref>Smith 1996, s. 45–46.</ref>▼
Tenochtitlánin koko ja valta kasvoivat nopeasti mexicojen vallan kasvaessa vuoden 1350–1430 välillä. Kaupungista tuli [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakunnan]] pääkaupunki vuonna 1428, ja sitä alettiin suunnitella tarkoituksellisen mahtavaksi ja ainutlaatuiseksi muihin asteekkikaupunkeihin nähden. Kaupunkisuunnitteluun otettiin vaikutteita asteekkeja edeltäneiden ja näiden arvostamien [[Teotihuacán]]in ja [[Tula (Meksiko)|Tula]]n valtakuntien raunioista. Kaupunkiin luotiin [[ruutuasemakaava]] kuten Teotihuacanissa. Asteekit myös kopioivat Teotihuacanin ja Tulan arkkitehtuurin ja veistosten tyylejä. Uskonnollisista syistä asemakaava asemoitiin melko tarkasti pääilmansuuntien mukaan.<ref name="smith-197-198">Smith 1996, s. 197–198.</ref>▼
Espanjalaiset konkistadorit [[Hernán Cortés]]in johdolla saapuivat kaupunkiin vuonna 1519. [[Espanjalaisten Meksikon valloitus|He saartoivat ja valloittivat kaupungin]] lopulta vuonna 1521 intiaaniliittolaistensa avulla. Ankarien taistelujen jälkeen asteekkien päällikkö antautui.<ref name="EBTENO">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/379415/Mexico-City/16417/The-razing-of-Tenochtitlan-and-the-emergence-of-Mexico-City The razing of Tenochtitlán and the emergence of Mexico City] Encyclopedia Britannica</ref> Espanjalaiset hävittivät suuren osan kaupungista. Vähitellen kaupungin ja Texcocojärven paikalle rakennettiin Méxicon kaupunki.<ref>Kero 1986, s. 94.</ref>▼
==Rakennukset==
Rivi 98 ⟶ 106:
==Elinkeinot ja asukkaat==
Tenochtitlánin ympärillä lännessä, etelässä ja idässä oli laajat ''[[chinampa]]''-viljelmät, jotka oli perustettu järveen rakennetuille keinosaarille.<ref>Smith 1996, s. 198–199.</ref><ref name="GAME">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tenochtitlanfacts.com | Nimeke =About Tenochtitlán | Selite = | Julkaisu = Tenochtitlán | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =20.1.2013 | Kieli = }}</ref> Viljelmiä oli lisäksi kaupungin läheisyydessä. Kaupunkilaiset saivat elintarvikkeita myös veroina muualta asteekkivaltakunnasta.<ref name="kero-93-94" /> Ruoantuottajia Tenochtitlánin asukkaista oli kuitenkin vähemmistö. Useimmat olivat spesialisteja kuten käsityöläisiä, kauppiaita, pappeja, sotureita ja virkamiehiä. Kiltajärjestelmä oli monimutkainen. Tuhannet toimivat torikauppiaina ja tavaranrahtaajina järven yli kanooteilla.<ref name="eb-pre">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/474227/pre-Columbian-civilizations | Nimeke = pre-Columbian civilizations | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 6.2.2015 }}</ref>
▲==Historia==
▲[[Tiedosto:Recinto Templo Mayor.JPG|thumb|Tenochtitlánin temppelien raunioita]]
▲Tenochtitlán oli Meksikon laaksoon vaeltaneiden [[Asteekit|asteekkien]] viimeiseksi rakentama kaupunkikeskus. Asteekkiheimo mexicat alkoivat rakentaa Tenochtitlánia paikalle, jossa he olivat legendan mukaan nähneet kotkan istuvan kaktuksella merkkinä jumala Huitzilopochtlilta. Nimi Tenochtitlán merkitseekin 'kaktushedelmäpaikka', ja sitä kuvaava kirjoitusmerkki on kuva kivellä kasvavasta nopal-kaktuksesta. Paikalle pystytetty, kaupungin ensimmäinen rakennus oli Huitzilopochtlin pyhäkkö. Se laajennettiin pian kivipyramidiksi, josta tuli myöhemmin kaupungin päätemppeli.<ref>Smith 1996, s. 45, 196–197.</ref> Kaupungin ympäristön hedelmällisiltä soilta väestö sai ruokaa jo ennen kuin ''chinampa''-viljelmät saatiin tuottamaan. Asteekit rakensivat penkereitä ja kanaaleja pitämään järven pohjoisemman osan suolaveden pois viljelmiltä. Kaupunkilaiset alkoivat käydä kauppaa laakson muihin kaupunkeihin kanooteilla ja veneillä. He vaihtoivat suolta saamiaan ruokatarvikkeita rakennustarvikkeisiin. Kaupungin sijainti järven keskellä suojasi heitä myös hyökkäyksiltä. Tenochtitlán alkoikin nopeasti kasvaa, ja mexicoista tuli pian tasa-arvoisia alueen muiden heimojen kanssa.<ref>Smith 1996, s. 45–46.</ref>
▲Tenochtitlánin koko ja valta kasvoivat nopeasti mexicojen vallan kasvaessa vuoden 1350–1430 välillä. Kaupungista tuli [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakunnan]] pääkaupunki vuonna 1428, ja sitä alettiin suunnitella tarkoituksellisen mahtavaksi ja ainutlaatuiseksi muihin asteekkikaupunkeihin nähden. Kaupunkisuunnitteluun otettiin vaikutteita asteekkeja edeltäneiden ja näiden arvostamien [[Teotihuacán]]in ja [[Tula (Meksiko)|Tula]]n valtakuntien raunioista. Kaupunkiin luotiin [[ruutuasemakaava]] kuten Teotihuacanissa. Asteekit myös kopioivat Teotihuacanin ja Tulan arkkitehtuurin ja veistosten tyylejä. Uskonnollisista syistä asemakaava asemoitiin melko tarkasti pääilmansuuntien mukaan.<ref name="smith-197-198">Smith 1996, s. 197–198.</ref>
▲Espanjalaiset konkistadorit [[Hernán Cortés]]in johdolla saapuivat kaupunkiin vuonna 1519. [[Espanjalaisten Meksikon valloitus|He saartoivat ja valloittivat kaupungin]] lopulta vuonna 1521 intiaaniliittolaistensa avulla. Ankarien taistelujen jälkeen asteekkien päällikkö antautui.<ref name="EBTENO">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/379415/Mexico-City/16417/The-razing-of-Tenochtitlan-and-the-emergence-of-Mexico-City The razing of Tenochtitlán and the emergence of Mexico City] Encyclopedia Britannica</ref> Espanjalaiset hävittivät suuren osan kaupungista. Vähitellen kaupungin ja Texcocojärven paikalle rakennettiin Méxicon kaupunki.<ref>Kero 1986, s. 94.</ref>
== Lähteet ==
| |||