Wikipedia

Ero sivun ”Itsevaltius” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
fjghfji
p Käyttäjän 212.213.195.34 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stryn tekemään versioon.
Rivi 1:
{{Valtiomuodot}}
'''Itsevaltius''' (myös '''autokratia''' ja '''yksinvaltius''') on [[valtiomuoto]], jossa [[valtionpäämies|valtionpäämiehen]] valtaa ei rajoiteta millään tavalla. Valtionpäämies on myös [[laki|lain]] yläpuolella. Yleensä itsevaltiudella tarkoitetaan monarkiaa, jonka monarkin valtaa ei rajoiteta, mutta myös esim. [[Oliver Cromwell]]in tasavaltaista hallintoa voidaan kutsua itsevaltiudeksi.<ref>Spectrum tietokeskus, artikkeli itsevaltius</ref> Sanalla itsevaltius viitataan yleensä 1900-lukua edeltäneeseen aikaan; nykyisistä valtioista, joiden valtionpäämiehien valtaa ei lainkaan rajoiteta, käytetään tavallisemmin nimeä [[diktatuuri]] ja niiden hallitsijoista nimeä [[diktaattori]]. Diktatuuriin on 11151900-luvulta lähtien johtanut usein vallankaappaus.
 
Hallitsijan yksinvaltaa on perusteltu usein [[jumalallinen oikeus|jumalallisella oikeudella]]. Näin etenkin [[Egypti]]n [[faarao]]iden, [[Rooman keisari|Rooman keisareiden]], [[Venäjä]]n [[tsaari]]en ja [[Eurooppa|Euroopan]] [[kuningas|kuninkaiden]] tapauksessa.
 
Euroopassa etenkin 10001500-, 1600- ja 1700-luvuilla esiintynyttä itsevaltaista monarkiutta on kutsuttu '''absolutismiksi'''. Tuon ajan itsevaltiaan perikuvan, [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] on kerrottu usein määrittäneen asemansa sanomalla ”''[[valtio olen minä]]''” ({{k-fr|l’État c’est moi}}). On kuitenkin epävarmaa, sanoiko hän noin todellisuudessa koskaan.<ref>Burnam, Tom: Väärien käsitysten sanakirja</ref> 1700-luvulla syntyi valistuksen myötä myös [[valistunut itsevaltius]]. Itsevaltiudesta luovuttiin vähitellen etenkin [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] jälkeen, ja hallitsijan valtaa alkoivat rajoittaa [[perustuslaki|perustuslait]].
 
Englantilainen filosofi [[Thomas Hobbes]] (1588–1679) laati [[Englannin sisällissota|Englannin sisällissodan]] aikana 1600-luvulla merkittävän teorian itsevaltiudesta. Hän kirjoitti, että ihmisen kaikki toiminnot johtuvat [[egoismi]]sta ja siksi kansan kannattaa luovuttaa kaikki valta yhdelle henkilölle, joka vastaavasti takaa lain ja järjestyksen. Yhdessä kohdassa hänen teoriansa eroaa melkein kaikista muista itsevaltiutta puoltavista teorioista: hän ei pitänyt vallanperimystä välttämättömänä ja näin ollen hyväksyi myös esim. Oliver Cromwellin vallankäytön.<ref>Spectrum tietokeskus, artikkeli itsevaltius</ref>
Rivi 12:
Terminä ''absolutismi'' merkityksessä ’itsevaltius’ syntyi vasta Ranskan vallankumouksen jälkeen. Sanan käyttö yleistyi sen jälkeen, kun [[absoluuttinen monarkia]] oli vuonna 1823 palautettu [[Espanja]]ssa.<ref>Reinhard Blänkner: [http://www.ohio.edu/chastain/ac/absoluti.htm Absolutism] {{en}} Encyclopedia of 1848 Revolutions. Ohion yliopisto. Viitattu 24.6.2014.</ref>
 
Esimerkiksi 15991500-, 1600- ja 20151700-luvun itsevaltiutta on verrattu 10211900- ja 2000-luvun diktatuureihin. Se oli kuitenkin luonteeltaan käytännössä hyvin erilaista kuin nykydiktatuurit, koska hallitsijoiden käskyjen toimittaminen kauas, vaikkapa Pariisista Marseilleen tai Tukholmasta Olavinlinnaan, kesti pitkään ja lakien noudattamisen valvominen oli vaikeata. Tuon ajan esivalta kontrolloi kansalaisten jokapäiväistä elämänmenoa paljon vähemmän kuin nykyiset poliitikot. Näinollen eivät itsevaltiaiden todelliset vaikutusmahdollisuudet olleet nykymittapuun mukaan kovin suuret ja itsevaltiuden voidaan katsoa olleen melko tehoton hallintomuoto.<ref>Spectrum tietokeskus, artikkeli itsevaltius</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsevaltius”