Avaa päävalikko

Muutokset

409 merkkiä lisätty, 4 vuotta sitten
tuo kohta tarkemmin ja lähde sille
Kivimäki oli erityisesti 1930-luvulla edistyspuolueen oikean siiven johtava poliitikko, kun taas puolueen puheenjohtaja [[A. K. Cajander]] edusti vasenta siipeä. Puolueen sisäistä hajanaisuutta kuvasti se, että samanaikaisesti puoluejohto oli vasemman siiven ja ministeriryhmä oikean siiven hallussa.<ref>Soikkanen 2002, s. 225, 228, 230.</ref> Puolueen vasenta siipeä lähellä olleessa ''[[Nykypäivä (aikakauslehti)|Nykypäivä]]''-lehdessä arvosteltiin vuosina 1936–1937 voimakkasti Kivimäen hallituksen linjaa liian oikeistolaiseksi ja kansalaisvapauksien rajoittamiseen pyrkiväksi. Myös Kivimäen ja Cajanderin henkilösuhteet olivat noihin aikoihin kireät.<ref>Kivimäki 1965, s. 64, 98.</ref>
 
Kivimäen keskusta-oikeistolaisen hallituksen linjaan kuului poliittisen kuohunnan suitsiminen erilaisilla rajoituslaeilla. Aiempi kommunistien kurittaja Kivimäki leimautui julkisuudessa nyt myös oikeistovirran patoajaksi. Lähinnä [[Isänmaallinen kansanliike|IKL:ää]] vastaan oli tähdätty sotilaallisesti järjestäytyneiden poliittisten yhdistysten kieltäminen sekä niin sanottu [[puserolaki]], joka kielsi poliittiset univormut julkisissa tilaisuuksissa. Samoihin aikoihin eli huhtikuussa 1934 säädettiin myös hallituksen arvostelun käytännössä kriminalisoinut niin sanottu [[kiihotuslaki]] sekä rajoitettiin asetuksella poliittisissa tilaisuuksissa muun kuin [[Suomen lippu|Suomen lipun]] käyttöä.<ref name="KB" /><ref name="SPH165" /> KivimäkiSDP ei kuitenkaan lämmennytja IKL:n jakanssa SDP:nvaaliliittoon keskinäisillemennyt lakkautuspyynnöille,kokoomus tekivät keväällä 1933 joistatoisiaan tehdytkoskeneet [[välikysymys|välikysymykset]], keväälläjossa 1933kummatkin vaativat hallitusta puuttumaan yhteiskuntajärjestystä uhkaavaan toimintaan, mutta Kivimäen hallitus jätti molemmat välikysymykset raukeamaan vaalien alla eikä vastannut niihin. IKL:ää hänKivimäen hallitus ei nähnyt tarpeelliseksi murskata kokonaan samalla tavoin kuin laitavasemmiston julkista toimintaa, ainoastaanmutta senpuolueen nuorisojärjestö [[Sinimustat]] lakkautettiin tammikuussa 1936 sen sekaannuttua vallankaappausyritykseen [[Viro]]ssa.<ref>Mikko Uola: ''Parlamentaarisen demokratian haastajat 1920- ja 1930-luvuilla'', s. 249–251 teoksessa ''Kansanvalta koetuksella'' (Vesa Vares, Mikko Uola & Mikko Majander). Edita, Helsinki 2006.</ref>
 
Kivimäen hallituksen tärkein aikaansaannos oli Suomen talouden tuskallinen kääntäminen kasvuun niukkojen pulavuosien jälkeen ja siihen liittynyt [[Valtionvelka|valtionvelan]] lyhentäminen. Tärkeänä linjanvetäjänä toimi [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] pääjohtaja [[Risto Ryti]].<ref name="KB" /> Valtiovarainministeriksi Kivimäki oli järjestänyt entisen lyseonsa rehtorin [[H. M. J. Relander]]in, joka ajoi valtiontaloudessa tiukkaa säästölinjaa.<ref>Kivimäki 1965, s. 15–16, 77–78.</ref> Yritys ratkaista vuosia vellonut kiista Helsingin yliopiston suomen- ja ruotsinkielisistä professuureista vuoden 1935 [[Suomen valtiopäivät#Ylimääräiset valtiopäivät|ylimääräisillä valtiopäivillä]] sen sijaan kaatui [[aitosuomalaisuus|aitosuomalaisten]] jarrutuspuheenvuoroihin. Ulkopolitiikassa Kivimäen hallitus alkoi pohjustaa pohjoismaista suuntausta havaittuaan [[Kansainliitto|Kansainliiton]] antamien turvatakuiden heikkouden.<ref name="KB" /> Kivimäki oli yksi pohjoismaista linjaa aktiivisesti ajaneista henkilöistä Suomen johdossa ja hän neuvotteli kesällä 1935 suunnanmuutoksesta eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Hän ilmoitti joulukuussa 1935 eduskunnan budjettikeskustelun yhteydessä antamassaan lausunnossa Suomen suuntautuvan [[Skandinavia]]an ja sai laajan tuen. Kyseessä oli vielä Suomen hallituksen yksipuolinen julistus ja pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen jäi myöhemmille hallituksille.<ref>Jussila, Hentilä & Nevakivi, s. 168−169, 175–176.</ref> [[Neuvostoliitto]]on Kivimäen hallitus suhtautui epäluuloisesti eikä pyrkinyt lähentämään maiden suhteita.<ref name="KB" />