Ero sivun ”Öljymaalaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Välineet: w |
kh |
||
Rivi 5:
Öljyvärejä alettiin käyttää 1400-luvulla. Sitä ennen oli käytetty [[Temperaväri|temperavärejä]], joita tehtiin vedessä liotetuista väripigmenteistä, joihin sekoitettiin munankeltuaista tai [[kaseiini]]a. Hollantilaisen [[Jan van Eyck]]in sanotaan usein olleen ensimmäinen, joka käytti öljyä pigmenttien sideaineena. On kuitenkin todennäköistä, että jotkut häntä edeltäneet taiteilijatkin tekivät öljyväreillä kokeiluja.<ref name="harrison-132">Harrison, s. 132.</ref> Saksalainen munkki Theophilus kuvaili jo noin vuonna 1100 puupinnalle öljyväreillä tehtyä maalausta ja samalla valitteli öljymaalin pitkää kuivumisaikaa. Öljyväreillä saatiin aikaan aiempaa tasaisempia ja kiiltävämpiä pintoja. Niiden joustavuus temperaväreihin verrattuna mahdollisti myös sen, että työ voitiin tehdä ateljeessa, kangas voitiin kääriä kokoon ja levittää toisaalla uudelleen. Öljyvärien pitempi kuivumisaika mahdollisti myös taiteilijalle aiempaa suuremman vapauden muokata työtään tekovaiheessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Januszczak, Waldemar | Nimeke =Kuvataiteen käsialat | Vuosi =1989 (alkuteos 1980) | Sivu =7, 18 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-4739-6 | Viitattu = 23.9.2014 }}</ref>
Aluksi öljyvärejä käytettiin temperavärin kanssa sekatekniikkana, ja myös öljyllä maalattiin puulle. [[Antonello da Messina]]n sanotaan tuoneen öljyvärin Italiaan. Läpi renessanssiajan öljyvärejä käytettiin ohuina kerroksina, joiden läpi pohjustus tai pohjamaalaus kuulsi. [[Giovanni Bellini]] kokeili ensimmäisten joukossa peittävämpää öljymaalausta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 837. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> Täyteläisempiä ja sileämpiä öljyväripintoja saatiin aikaan [[Laseeraus|laseeraamalla]]. Myöhemmin siveltimenjäljestä tehtiin paksumpi, ja siitä tuli maalauksen keskeinen tekijä; tällaisesta tyylistä tunnettu esimerkki on [[Rembrandt]] ja myöhemmin [[Impressionismi|impressionistit]].<ref name="harrison-132" />
==Välineet==
[[Kuva:Oil painting palette.jpg|thumb|Öljyvärimaalarin väripaletti, siveltimiä ja veitsiä]]
[[Öljyväri]]t ovat [[Maali|maaleja]], joita tehdään hiertämällä [[pigmentti]]jauhetta kuivuvaan [[öljy]]yn, joka toimii sideaineena. Hiertämisen jälkeen pigmentin jokainen värihiukkanen on öljyn ympäröimä, jolloin maalisekoite on samalla sekä riittävän taipuisaa että riittävän tahmeaa maalaamiseen.<ref name="smith-182">Smith 1997, s. 182–186.</ref> Sideaineiden lisäksi maalatessa voidaan käyttää [[maalausneste]]itä ja ohenteita, kuten [[pellavaöljy]]ä, [[dammarhartsi]]vernissaa ja ranskalaista [[tärpätti]]ä.<ref name="smith-185">Smith 1997, s. 185–186.</ref>
Väriä voi levittää [[Sivellin|siveltimillä]], [[maalausveitsi]]llä tai sormilla.<ref name="harrison-134" /> Öljyvärit ovat paksuja ja kermaisia, ja niillä tehdyt siveltimenjäljet erottuvat selvästi. 1500-luvulta alkaen öljyvärimaalarit kuten [[Tizian]] ja Rembrandt alkoivatkin hyödyntää öljyvärien fyysistä olemusta. 1800-luvun impressionistit ja erityisesti [[Paul Cézanne|Cézanne]] sekä [[Vincent van Gogh|van Gogh]] tunnetaan vahvasta siveltimenkäytöstään. Siveltimen jälkeen voi vaikuttaa siveltimen valinnalla, ja käytössä onkin eri muotoisia ja kokoisia siveltimiä.<ref name="harrison-156">Harrison, s. 156.</ref>
Maalausten pohjana voidaan käyttää puiseen [[Kehys|kehykseen]] pingotettua puuvilla- tai pellavakangasta. Myös kovaa maalauspohjaa, kovalevyä, kovaa pahvia tai paksua paperia voi käyttää pohjana.
== Tekniikat ==
Rivi 27 ⟶ 26:
== Menetelmät ==
[[Kuva:Vincent van Gogh (1853-1890) - Wheat Field with Crows (1890).jpg|thumb|[[Vincent van Gogh]]in kertamaalauksena toteutettu ''Vehnäpelto ja pilvinen taivas'' (1890).]]
Öljyvärimaalaamisen
==Lähteet==
| |||