Ero sivun ”A. V. Koskimies” versioiden välillä

'''August Valdemar Koskimies''' (vuoteen [[1906]] '''Forsman''', s.; [[7. tammikuuta]] [[1856]] [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]] – k. [[5. kesäkuuta]] [[1929]] [[Helsinki]]) oli suomalainen koulumies sekä suomen kielen ja kirjallisuuden tutkija. Hän kirjoitti myös runoja, joita on säveltänyt mm.muun muassa [[Jean Sibelius]].

A. V. Koskimies pääsi ylioppilaaksi [[Vaasa|Vaasan lyseo]] lyseostasta vuonna [[1874]]. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna [[1882]] ja lisensiaatiksi vuonna [[1891]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/matrikkelit_1865_1885.htm| Nimeke = Helsingin yliopiston opiskelijamatrikkeli, vuosi 1874, sivus. 187| Selite = Digitoidut opiskelijaluettelot pdf-tiedostoina| Julkaisu = | Julkaisija = Helsingin yliopiston keskusarkisto| Viitattu = 5.11.2008| Kieli = }}</ref> Professorin arvon hän sai vuonna [[1926]].

A. V. Koskimies aloitti opettajanuransa suomen kielen kollegana [[PorvooPorvoon ruotsalainen lyseo|Porvoon]] ruotsalaisessa lyseossa]] vuosina [[1888]]–[[1891]]1888–1891 ja toimi sen jälkeen latinan kielen lehtorina [[Pori|Porin lyseo]] lyseossassa vuosina [[1891]]–[[1892]]1891–1892.

Merkittävän elämäntyön A. V. Koskimies teki [[Helsingin normaalilyseo|Helsingin Suomalaisessa normaalilyseossa]], jossa hän toimi suomen ja ruotsin kielten lehtorina vuosina [[1892]]–[[1907]]1892–1907 ja samojen aineiden yliopettajana vuosina [[1907]]–[[1926]]1907–1926. Opettajana ja tulevien opettajien kouluttajana hän kehitti kaunokirjallisuuden opetusta sekä suomen kielen opetusmenetelmiä. Hänen tutkimustensa aiheita olivat pakanuuden aikainen henkilönnimistö, [[Christfried Ganander]] ja [[D. E. D. Europaeus]].

Koskimies teki kesällä 1885 kieli- ja kansatieteellisen kenttätyömatkan Inariin[[Inari]]in keräten sieltä laajan ja poikkeuksellisen arvokkaan inarinsaamenkielisen[[inarinsaame]]nkielisen kieli- ja perinneaineiston. Sen hän julkaisi vasta 33 vuotta myöhemmin [[T. I. Itkonen|T. I. Itkosen]] kanssa sen jälkeen, kun tämä oli muuntanut kirjoitukset [[Foneettinen transkriptio|foneettiseksi transkriptioksi]], suomentanut ne ja täydentänyt kokoelmaa [[Uula MorottajanMorottaja]]n kielennäyttein. Koskimies toimitti myös veljensä [[Kaarlo Koskimies (suomentaja)|Kaarlo Koskimiehen]] kanssa uudistetun laitoksen [[Frans Ferdinand Ahlman]]in suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta sekä julkaisi kokoelmat sananlaskuja ja vanhan kirjasuomen näytteitä.

[[Pohjois-PohjanmaaPohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan]]n ja [[Lapin maakunta|Lapin]] maakuntalaulu ''[[Kymmenen virran maa]]'' on alun perin Koskimiehen runo, johon sävelen teki [[Oskar Merikanto]]. Sen ensiesitys oli vuonna [[1899]].

A. V. Koskimiehen puoliso vuodesta 1900 oli runoilija ja suomentaja '''Ilta Koskimies''' (os. '''Bergroth''', 1879–1958). <ref> Voitto Viro: ''Vanha hautausmaa'' (2. painos), s. 66. Helsinki: Otava, 1993. </ref> Hänen veljensä oli Oulun hiippakunnan piispa [[Juho Koskimies]].