Ero sivun ”Sogdiana” versioiden välillä

13 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Sogdiana''' eli '''Sogd''' ({{k-tg|Суғд}}, [[muinaispersia]]ksi ''Sughuda'', {{k-fa|سغد}}, {{k-zh|粟特}}) oli muinaisten [[sogdit|sogdien]] asuttama maakunta [[Zeravšan]]- ja [[Kaškadarja]]-jokien varsilla nykyisten [[Uzbekistan]]in ja [[Tadžikistan]]in alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen [[Samarkand]].
 
500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului [[Akemenidien hallitsijasuku|akemenidien]] valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät [[Spitamenes]]in johdolla sitkeää taistelua [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului [[seleukidit|seleukidien]] valtakuntaan, 200-luvulta eaa. [[Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta|Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan]] ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina [[KušaKušana-valtakunta]]an. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat [[valkoiset hunnit]], 500–600-luvuilla [[turkkilaiset kansat|turkkilaiset]] ja 600–700-lukujen vaihteessa [[arabit]].
 
300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. [[Kiina]]n ja [[Keski-Aasia]]n [[Merv]]in välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, [[iran]]ilaisia, [[intia]]laisia, kiinalaisia ja [[bysantti]]laisia vaikutteita. [[Sogdin kieli]] tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen [[buddhalaisuus|buddhalaisten]], [[manikealaisuus|manikealaisten]] ja [[nestoriaanit|nestoriaanisten]] tekstien perusteella.
346

muokkausta