Ero sivun ”Repola” versioiden välillä

Repolan siirtyessä [[Neuvosto-Venäjä]]n hallintaan noin 300 repolaista pakeni Suomeen. Vuoteen 1925 mennessä viidesosa heistä palasi takaisin. Repolan volosti liitettiin vuonna 1923 perustettuun [[Karjalan ASNT|Karjalan ASNT:n]] Paatenen kihlakuntaan. Seudun taloudellinen tilanne parani vähitellen muun muassa Suomeen suuntautuneiden puutavaratoimitusten ansiosta. Vuonna 1927 perustettiin [[Repolan piiri]],<ref>Aunuksen Repola, s. 230–236.</ref>, johon kuuluivat Repolan, Lentieran, Omelian ja Tuulivaaran [[kyläneuvosto]]t. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan piirissä oli 2&nbsp;100 asukasta, joista 93 % oli karjalaisia. Repolan kyläneuvostoon kuului keskuskylän lisäksi 17 asutusta: Haukkasaari, Kapustavaara, Kiimanvaara, Kolvasjärvi, Korhu, Koroli, Lukkasenvaara, Mokke, Riikosenniemi, Ruunaa, Tuomas, Tunttulanniemi, Tuusenia eli Tarenniemi eli Hukkavaara, Tšolkka eli Lepikkövaara, Virta, Vuosiniemi eli Hautaniemi ja Ylävaara eli Termanto eli Niemi. Repolan kylässä oli 177 ja kyläneuvostossa 1&nbsp;100 asukasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n tilastohallinto | Vuosi = 1928 | Sivu = 31–33 | Tunniste = }}</ref>