Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

'''Tekniikan historia''' kuvaa niiden välineiden ja menetelmien kehitystä, joita [[ihminen]] on käyttänyt selvitäkseen [[luonto|luonnossa]] hengissä, puolustaakseen itseään, muokatakseen ympäristöään, viihdyttääkseen itseään ja kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa. [[Tekniikka|Tekniikan]] käytön aloittivat varhaisemmat ihmislajit, jotka onnistuivat siirtämään osaamista sukupolvelta toiselle. Tiedon karttuminen oli aluksi hidasta ja vasta [[Maatalous|maatalouden]] alkamisen jälkeen ihmisryhmät kasvoivat riittävän suuriksi, jotta muodostui laajempaa työnjakoa. Maanviljelyksen ja keinokastelun[[keinokastelu]]n avulla [[Lähi-itä|Lähi-idässä]], [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]] ja Kiinassa[[Kiina]]ssa syntyi toisistaan riippumatta muinaisia [[Sivilisaatio|korkeakulttuureita]].

Varhaisten korkeakulttuurien syntymisen edellytyksenä on ollut tuottava [[maatalous]], joka antoi ihmisille enemmän aikaa kehittää teknisiä ratkaisuja. Maatalouden tuottavuus oli suurinta [[tulva|tulvivien]] jokien kuten [[Niili]]n, [[Mesopotamia|Kaksoisvirranmaan]] jokien, [[Indus-kulttuuri|Indusjoen]] ja [[Kiinan neoliittinen kausi|Keltaisenjoen]] rannoilla. Maanviljelyksen tuottama ylijäämä on kasvattanut ihmisyhteisöjen kokoa, kehittänyt työnjakoa ja vilkastuttanut [[kaupankäynti]]ä. Vanhimpana korkeakulttuurina pidetään kaksoisvirranmaassa ollutta [[ubaid]]-kulttuuria. [[Aura (maanviljely)|Auraa]]a alettiin käyttää 3000 eaa. [[Babylonia]]ssa, mikä nosti sadon määrää, kun rikkakasveja saatiin vähennettyä ja maaperän ravinteet saatiin paremmin kiertoon. Auraa vetämään valjastettiin [[härkä]], joka on [[märehtijä]]nä helpompi ruokkia kuin [[hevonen]]. Kaksoisvirranmaasta teknisiä keksintöjä välittyi Niilin alueelle, jonne syntyi [[Sahara]]n aavikon suojaamana noin 3&nbsp;000 vuotta kukoistanut [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] kulttuuri.<ref>Mahajan, s. 10–12.</ref>

Roomalaisia ei pidetä suurina tekniikan kehittäjinä, mutta sitä paremmin he menestyivät tekniikan käyttäjinä. Roomalaiset käyttivät hyväkseen monia kreikkalaisten ja [[etruskit|etruskien]] keksintöjä. Etruskit rakensivat [[holvikaari]]a, jotka ovat sitten tulivat leimallisiksi roomalaisten rakennuksissa. Holvikaari oli tunnettu rakenne Mesopotamiassa, mutta kreikkalaiset eivät sitä käyttäneet. [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]] on hyvä esimerkki roomalaisesta [[kupoli]]rakenteesta. [[Sementti|Sementin]] käyttö sai alkunsa imperiumin itäosista, ja sen avulla valmistettiin kestäviä [[akvedukti|akvedukteja]] ja kaarisiltoja. Roomalaiset olivat ylpeitä teknisestä taidostaan. Moni keisari tuli tunnetuksi heidän valtakaudella valmistuneista rakennuksista. [[Claudius]] (10 eaa.–54) vei [[Ostia]]n sataman suuret rakennustyöt loppuun, ja niiden ansiosta Roomalle välttämätön viljantuonti toimi paremmin. [[Trajanuksen forum]] on vieläkin turistinähtävyys, samoin [[Caracallan kylpylät]]. Roomalaisista tuli taitavia suurten rakennusprojektien toteuttajia. Tunnettuja roomalaisia insinöörejä on [[Frontinus]], joka vastasi Rooman vesihuollosta vuosina 97–104. Hän valvoi 400 kilometrin mittaisten vesijohtojen rakentamista. Lisäksi hän kirjoitti ''De Aquis'' -nimisen vesijärjestelmiä ja omaa teknologista näkemystään käsittelevän kirjan.<ref>Insinöörin maailma, s. 20.</ref> Roomassa oli käytössä myös [[viemäri]]järjestelmä, tunnetuimpana pääviemäri [[Cloaca Maxima]]. [[TermiTermit|Kylpylöissä]] oli käytössä [[hypokausti|lattialämmitysjärjestelmä]]. Tiet, esimerkiksi [[Via Appia]], tehtiin kestäviksi. Tieverkostoa rakennettiin valtakunnan kaikkiin osiin ja laajimmillaan pääteitä oli 90&nbsp;000 kilometriä. Teiden avulla pystyttiin hallitsemaan laajaa valtakuntaa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Olavi Lähteenmäki: Rooman maailmanvallan rakentajat. s.55-74 .</ref>