Ero sivun ”Fasaani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Siirtoistutukset: (virkettä ei pitäisi aloittaa numerolla |
siirsin ton luokittelun ennen levinneisyyttä, mielestäni selkeyttää asiaa? |
||
Rivi 40:
[[Tiedosto:Phasianus colchicus 1 tom (Lukasz Lukasik).jpg|thumb|Soidintava koiras.]]
Koiraan keväinen soidinhuuto on voimakas, kaksitavuinen kiekaisu ''köök-kök'' tai ''ghöö-gö''<ref name="Luonnossa"/>, jonka se kajauttaa mielellään muuta maastoa korkeammalta paikalta, esimerkiksi kiveltä tai maakummulta.<ref name="Laine98"/> Se saattaa myös räpytellä siipiään voimakkaasti rintaa vasten huudon yhteydessä.<ref name="Luonnossa"/> Fasaanit pitävät usein vaimeaa, metallista kotkotusta. Säikähtäessään fasaani saattaa päästää lyhyen, korkean kiekaisun. Koiras kotkottaa kovaäänisesti lentäessään.<ref name="Luonnossa"/> Naaras on yleensä varsin hiljainen,<ref name="Luonnossa"/> mutta kutsuu poikasiaan lyhyellä, hieman kurnuttavalla äänellä.
== Luokittelu ==▼
[[Tiedosto:Phasianus colchicus Rostov.jpg|thumb|Tumman värimuodon koiras.]]▼
Fasaani jaetaan nykyään yleisimmin 30 eri [[alalaji]]in,<ref name="ITIS"/> aiemman luokittelun mukaan niitä oli 33<ref name="Nummi88"/>. Moni alalaji luokiteltiin aiemmin omaksi lajikseen, ja Japanissa esiintyvää [[viherfasaani]]a (''Phasianus versicolor'') puolestaan pidettiin ennen vain tavallisen fasaanin alalajina.<ref name="Nummi88"/> Alalajien koiraat ovat väreiltään ja kuvioinneiltaan erilaisia, ja usein naaraatkin poikkeavat värisävyltään toisistaan.<ref name="SL6/2010">{{Lehtiviite | Tekijä= Vuolanto, Seppo| Otsikko= Upeapukuinen fasaani| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2010|Numero= 6| Sivut= 78–79| Julkaisija= | Selite= | Tunniste= }}</ref> Koska alalajit elävät luonnossa toisistaan eristyksissä olevilla alueilla, ne ovat sopeutuneet erilaisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Amurin alueen ''P. c. pallasi'' kestää vaihtelevaa ja ankaraa mannerilmastoa, kun taas ''P. c. torquatus'' elää trooppisilla seuduilla Pohjois-[[Vietnam]]issa.<ref name="Nummi88"/> Tarhauksen ja istutusten yhteydessä alalajit ovat risteytyneet keskenään, ja uusia värimuotoja on jalostettu tarkoituksellisestikin.<ref name="SL6/2010"/> Suomessa ja muualla manner-Euroopassa yleisimpänä tavattava niin kutsuttu '''metsästysfasaani''' on useiden alalajien ja värimuotojen sekoitus.<ref name="Nummi88"/> Se on polveutunut kaularenkaallisesta '''sepelfasaanista''' (''P. c. torquatus''), kaularenkaallisesta '''mongolianfasaanista''' (''P. c. mongolicus'') ja kaularenkaattomasta '''jalofasaanista''' (''P. c. colchicus'').<ref name="Nummi88"/><ref name="tarhaaja"/> Suurin osa suomalaisista metsästysfasaaneista muistuttaa ulkonäöltään lähinnä sepelfasaania.<ref name="tarhaaja"/> Lisäksi on sekä tarhoissa että luonnossa harvinaisempi tumma ''tenebrosus''-muoto, jonka koiraat ovat kauttaaltaan kiiltävän vihreän- ja tummansinisiä, ja joilta puuttuu valkoinen kaularengas.<ref name="Luonnossa"/><ref name="SL6/2010"/> Tämän muodon naaraat ovat väriltään tummanruskeita.<ref name="Laine98">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas| Suomentaja = | Vuosi= 1998| Sivu = 114| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-32-0006-x }}</ref> ''Tenebrosus'' ei ole oma alalajinsa,<ref name="ITIS"/> vain värimuoto.▼
== Levinneisyys ==
Rivi 77 ⟶ 82:
Jos kesäkuun alussa, jolloin suurin osa poikueista kuoriutuu ja poikaset ovat pieniä, on kylmiä ja sateisia ilmoja, saattavat useimmat poikaset menehtyä kylmyyteen. Vain viisi prosenttia fasaaneista selvityy kolmevuotiaiksi asti.<ref name="AnAge"/> Suomen vanhin [[rengastus|rengastettu]] fasaani on ollut 9 [[vuosi|vuotta]] 8 [[kuukausi|kuukautta]] 24 [[päivä]]ä vanha. Maailman vanhin fasaani eli vankeudessa 27-vuotiaaksi.<ref name="AnAge">[http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Phasianus_colchicus Longevity, ageing, and life history of ''Phasianus colchicus''] {{en}} Luettu 22.8.2010</ref>
▲== Luokittelu ==
▲[[Tiedosto:Phasianus colchicus Rostov.jpg|thumb|Tumman värimuodon koiras.]]
▲Fasaani jaetaan nykyään yleisimmin 30 eri [[alalaji]]in,<ref name="ITIS"/> aiemman luokittelun mukaan niitä oli 33<ref name="Nummi88"/>. Moni alalaji luokiteltiin aiemmin omaksi lajikseen, ja Japanissa esiintyvää [[viherfasaani]]a (''Phasianus versicolor'') puolestaan pidettiin ennen vain tavallisen fasaanin alalajina.<ref name="Nummi88"/> Alalajien koiraat ovat väreiltään ja kuvioinneiltaan erilaisia, ja usein naaraatkin poikkeavat värisävyltään toisistaan.<ref name="SL6/2010">{{Lehtiviite | Tekijä= Vuolanto, Seppo| Otsikko= Upeapukuinen fasaani| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2010|Numero= 6| Sivut= 78–79| Julkaisija= | Selite= | Tunniste= }}</ref> Koska alalajit elävät luonnossa toisistaan eristyksissä olevilla alueilla, ne ovat sopeutuneet erilaisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Amurin alueen ''P. c. pallasi'' kestää vaihtelevaa ja ankaraa mannerilmastoa, kun taas ''P. c. torquatus'' elää trooppisilla seuduilla Pohjois-[[Vietnam]]issa.<ref name="Nummi88"/> Tarhauksen ja istutusten yhteydessä alalajit ovat risteytyneet keskenään, ja uusia värimuotoja on jalostettu tarkoituksellisestikin.<ref name="SL6/2010"/> Suomessa ja muualla manner-Euroopassa yleisimpänä tavattava niin kutsuttu '''metsästysfasaani''' on useiden alalajien ja värimuotojen sekoitus.<ref name="Nummi88"/> Se on polveutunut kaularenkaallisesta '''sepelfasaanista''' (''P. c. torquatus''), kaularenkaallisesta '''mongolianfasaanista''' (''P. c. mongolicus'') ja kaularenkaattomasta '''jalofasaanista''' (''P. c. colchicus'').<ref name="Nummi88"/><ref name="tarhaaja"/> Suurin osa suomalaisista metsästysfasaaneista muistuttaa ulkonäöltään lähinnä sepelfasaania.<ref name="tarhaaja"/> Lisäksi on sekä tarhoissa että luonnossa harvinaisempi tumma ''tenebrosus''-muoto, jonka koiraat ovat kauttaaltaan kiiltävän vihreän- ja tummansinisiä, ja joilta puuttuu valkoinen kaularengas.<ref name="Luonnossa"/><ref name="SL6/2010"/> Tämän muodon naaraat ovat väriltään tummanruskeita.<ref name="Laine98">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas| Suomentaja = | Vuosi= 1998| Sivu = 114| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-32-0006-x }}</ref> ''Tenebrosus'' ei ole oma alalajinsa,<ref name="ITIS"/> vain värimuoto.
== Fasaani riistalintuna ==
| |||