Ero sivun ”Kone- ja Siltarakennus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
typo
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p lähde, fix
Rivi 1:
'''Kone- ja Siltarakennus Oy''' (lyh. Kone ja Silta, nimi vuoteen 1935 '''Maskin- och Brobyggnads Aktiebolag''') oli [[helsinki]]läinen metalliteollisuusyritys, joka toimi vuosina [[1892]]–[[1938]]. Yhtiön toiminta päättyi 1938, kun se liitettiin osaksi [[Wärtsilä]]ä.
 
Kone ja Siltarakennus Oy perustettiin 1892 yhdistämällä Helsingissä toimineet ''Osbergin konepaja'' (perustettu 1853) ja ''Siltarakennus Oy'' (perustettu 1889). Siltarakennus Oy oli tehnyt sopimuksen rautasiltojen toimittamisesta Karjalan [[Viipuri–Joensuu-rata|Viipuri–Joensuu-radalle]] ja Tampere[[Tampere–Pori-rata|Tampere–Pori-Pori radalle]] ja selviytyäkseen tilauksesta se osti Osbergin konepajan ja muutti samalla nimensä. Yhtiön johtaja oli [[Johan Söderman]], joka kasvatti siitä valmistusarvoltaan Suomen suurimman konepajan<ref name=te>{{Verkkoviite|osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa+ovat+suomen+historian+100+merkittavinta+yritysjohtajaa/a2156788|nimeke = Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa|julkaisu = Talouselämä|julkaisija = Talentum|viitattu = 30.9.2014|tekijä = Antti Mikkonen|ajankohta = 30.11.2012}}</ref>.
 
Yhtiö valmisti rautasiltoja, sellutehtaiden keittokattiloita, höyrykattiloita, [[separaattori|separaattoreita]] (tuotemerkki Lacta), vaakoja (tuotemerkki Toledo), laivoja, rautateiden tavaravaunuja, ammuksia, valutuotteita ja erilaisia muita konepajatuotteita. Suomen valtio on yhtiön tärkeä asiakas, mutta jo 1890-luvulta lähtien yhtiö sai myös merkittäviä tilauksia [[Venäjä]]n armeijalta. Vuonna 1912 Kone ja Siltarakennus Oy:n palveluksessa oli 600 työntekijää myynninja ollessasen myynti oli 3 miljoonaa markkaa.
 
==Tehtaat==
Yhtiön tehtaat sijaitsivat [[Sörnäisten rantatie]]n molemmin puolin ja ulottuivat [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentieltä]] merenrantaan. Yhtiön vanhoista teollisuusrakennuksista on vain yksi, entinen separaattoritehdas, enää jäljellä Sörnäisten rantatien varrella, muut purettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Yhtiön entisen teollisuusalueen itäosan paikalle rakennettiin [[Merihaka]], länsiosan paikalle Hämeentien ja Sörnäisten rantatien väliin kymmenkunta vuotta myöhemmin Näkinpuistoa ympäröivät asuinkorttelit.
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua yhtiö sai huomattavia sotatarviketilauksia Venäjän armeijalta ja laivastolta ja työntekijöiden määrä nousi vuonna 1916 jo 30003&nbsp;000:een. Vuoden 1917 syksyllä sotatarviketilaukset loppuivat ja yhtiön tuotanto supistui nopeasti, joten vuoden 1917 lopulla sen palveluksessa oli enää noin 800 työntekijää. Venäjän viennin romahdusta korvasivat Valtionrautateiltä saadut uudet tilaukset sekä Atlantic varustamolta saadut kolme höyrylaivatilausta. Myös separaattorien tuotantoa lisättiin. Vuonna 1927 työntekijöitä oli 1 &nbsp;100 ja myynti oli 63 miljoonaa markkaa.
 
==Yritysostot ja sotakorvaustuotanto==
Kone ja Siltarakennus Oy osti 1923 lukkoja valmistaneen [[Abloy]]n, 1926 [[Hietalahden telakka|Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja Oy:n]] (perustettu 1865), 1928 [[Crichton-Vulcan|Ab Crichton-Vulcan Oy:n]] ja 1932 konkurssiin menneen Kotkan Konepaja Oy:n (perustettu 1897). Pääasiassa laivojen korjaustoimintaa harjoittanut Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja Oy ostettiin lähinnä sen vuoksi, että sillä oli uudenaikainen suuri konepaja, joka oli vajaakäytössä samalla, kun Kone ja Siltarakennus Oy:n oma konepaja oli vanha ja liian ahdas yhtiön saamille uusille tilauksille. Crichton-Vulcan taas kärsi huonosta kannattavuudesta ja oli myös pahoin velkaantunut, mutta se oli saanut huomattavia alustilauksia valtiolta muun muassa kolmen sukellusveneen rakentamisesta. 1930-luvulla Kone ja Siltarakennus Oy erikoistui paperi- ja selluteollisuuden laitteiden valmistukseen ja toimitti vuosina 1932-1935 [[Neuvostoliitto]]on 35 alusta niiden joukossa yksi tankkilaiva ja 12 hinaajaa. Myös Suomen laivastolle rakennettiin panssarilaivat ''[[Panssarilaiva Väinämöinen|Väinämöinen]]'' ja ''[[Panssarilaiva Ilmarinen|Ilmarinen]]'' sekä sukellusvene ''[[Saukko (sukellusvene)|Saukko]]''.
 
==Wärtsilän omistukseen==
1920- ja 1930-luvuilla yhtiön suurin osakkeenomistaja oli kauppaneuvos ja laivanvarustaja [[Robert Mattson]] (1851–1935). Hänen kuoltuaan Wärtsilä osti 1935 Kone ja Siltarakennus Oy:n osake-enemmistön ja yhtiö liitettiin Wärtsilään 1938. Ostohetkellä Wärtsilän liikevaihto oli noin 60 miljoonaa markkaa, kun taas Kone ja Siltarakennus Oy:n ja sen omistamien Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja Oy:n ja Crichton-Vulcan Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 250 miljoonaa markkaa.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* [http://www.porssitieto.fi/1912k.html#konesilta Pörssitieto 1912-72 lakanneet pörssiyhtiöt]
* [https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12219?show=full Veijo Mononen: Wärtsilä Oy:n sekä Kone ja Silta Oy:n fuusio suomalaisen metalliteollisuuden rakennejärjestelyn osana 1930-luvulla. Taloushistorian opinnäyte, Jyväskylän yliopisto 2000]. PDF.
 
[[Luokka:Wärtsilä]]