Ero sivun ”Benedict Anderson” versioiden välillä

| syntymäpäivä = [[26.{{Syntymäaika elokuuta]]ja [[ikä|26|8|1936]]}}

Andersonin äiti oli britti ja isä irlantilainen virkamies, joka työskenteli 1930-luvulla Kiinassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hallitseman Kiinan tullilaitoksen palveluksessa. Anderson syntyi Kiinan Kunmingissa, mutta hänellä on [[Irlanti|Irlannin]] kansalaisuus. Monet hänen isänsä suvusta olivat osallistuneet Irlannin itsenäisyystaisteluun. Andersonin perhe muutti Kiinasta ensin Irlantiin ja 1941 Yhdysvaltain [[Kalifornia]]an, jossa hän kävi koulunsa. Yliopisto-opintonsa Anderson aloitti Englannissa ja suoritti [[Bachelor of Arts|alemman korkeakoulututkinnon]] vuonna 1957 [[Cambridgen yliopisto]]ssa. Tohtoriksi hän väitteli 1967 Yhdysvalloissa sijaitsevasta [[Cornellin yliopisto]]sta vuonna 1967.<ref name="brit" /> Hän oli tehnyt väitöskirjatutkimustaan 1960-luvun alkupuolella [[Indonesia]]ssa. Vuoden 1965 [[Syyskuun 30. päivän liike|vallankaappausyrityksen]] jälkeen Anderson julkaisi tutkimuksen kaappauksen syistä. Sen seurauksena valtaannousseen kenraali [[Suharto]]n hallinto karkotti hänet maasta.<ref name="Pakkasvirta" /><ref name="brit" /> Andersonilla oli sen jälkeen porttikielto Indonesiaan aina vuonna 1998 tapahtuneeseen Suharton syrjäyttämiseen asti.<ref name="brit" />

Andersonin mukaan häntä innoitti ''Kuviteltujen yhteisöjen'' kirjoittamiseen se havainto, että sekä [[liberalismi]] että [[marxismi]] olivat epäonnistuneet selitysvoimaisen nationalismia koskevan teorian kehittämisessä.<ref name="brit" /> Teos ilmestyi samoihin aikoihin useiden muiden englanninkielisten nationalismintutkimuksen uutta aaltoa edustaneiden merkkiteosten kanssa.<ref name="Nurmiainen" /> ''Kuvitelluista yhteisöistä'' on sittemmin tullut yksi lainatuimmista teoksista yhteiskuntatieteellisessä ja antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa. Käsite ”kuviteltu yhteisö” on levinnyt kirjallisuudessa laajaan käyttöön, ja johtanut myös moniin Andersonin alkuperäisistä käsityksistä poikkeaviin tulkintoihin.<ref name="Pakkasvirta" /> Anderson ei esimerkiksi tarkoita, että ”kuviteltu yhteisö” olisi jotenkin vähemmän luonnollinen tai huonompi kuin ”aito yhteisö”. Andersonia pidetään usein myös nationalismin vastustajana, vaikka hän itse on sanonut suhtautuvansa siihen neutraalisti ja näkevänsä myös sen myönteiset puolet, siinä missä monet muut tunnetut nationalismin analysoijat ovat korostaneet vain kielteisiä puolia.<ref name="Nurmiainen" /> Monista tutkijoista poiketen Anderson myös erottaa selkeästi nationalismin ja [[rasismi]]n toisistaan.<ref name="brit" />