Ero sivun ”Benedict Anderson” versioiden välillä

17 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
kh
(henk malline)
p (kh)
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[26.{{Syntymäaika elokuuta]]ja [[ikä|26|8|1936]]}}
| syntymäpaikka = [[Kunming]], [[Kiina]]
| kuolinpäivä =
 
==Elämä ja ura==
Andersonin äiti oli britti ja isä irlantilainen virkamies, joka työskenteli 1930-luvulla Kiinassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hallitseman Kiinan tullilaitoksen palveluksessa. Anderson syntyi Kiinan Kunmingissa, mutta hänellä on [[Irlanti|Irlannin]] kansalaisuus. Monet hänen isänsä suvusta olivat osallistuneet Irlannin itsenäisyystaisteluun. Andersonin perhe muutti Kiinasta ensin Irlantiin ja 1941 Yhdysvaltain [[Kalifornia]]an, jossa hän kävi koulunsa. Yliopisto-opintonsa Anderson aloitti Englannissa ja suoritti [[Bachelor of Arts|alemman korkeakoulututkinnon]] vuonna 1957 [[Cambridgen yliopisto]]ssa. Tohtoriksi hän väitteli 1967 Yhdysvalloissa sijaitsevasta [[Cornellin yliopisto]]sta vuonna 1967.<ref name="brit" /> Hän oli tehnyt väitöskirjatutkimustaan 1960-luvun alkupuolella [[Indonesia]]ssa. Vuoden 1965 [[Syyskuun 30. päivän liike|vallankaappausyrityksen]] jälkeen Anderson julkaisi tutkimuksen kaappauksen syistä. Sen seurauksena valtaannousseen kenraali [[Suharto]]n hallinto karkotti hänet maasta.<ref name="Pakkasvirta" /><ref name="brit" /> Andersonilla oli sen jälkeen porttikielto Indonesiaan aina vuonna 1998 tapahtuneeseen Suharton syrjäyttämiseen asti.<ref name="brit" />
 
Indonesiasta lähdettyään Anderson jatkoi työtään parin vuoden ajan [[Thaimaa]]ssa, minkä jälkeen hän palasi Yhdysvaltoihin.<ref name="Pakkasvirta" /> Hän työskenteli vuonna 2002 tapahtuneeseen eläkkeellejäämiseensä saakka eri viroissa Cornellin yliopistossa, muun muassa Indonesian tutkimusohjelman johtajana. Vuodesta 1988 hän oli kansainvälisen politiikan, hallinnon ja Aasian tutkimuksen ylimääräinen [[emeritus]]professori.<ref name="brit" /><ref name="Pakkasvirta" /> Anderson oli vuosina 1966–1984 ''Indonesia''-nimisen julkaisun päätoimittaja. Hänet nimitettin 1994 [[American Academy of Arts and Sciences]] -akatemian jäseneksi.<ref name="brit" />
Toinen ''Kuviteltuihin yhteisöihin'' sisältynyt merkittävä uusi ajatus oli Andersonin väite, että nationalismi ei syntynyt [[Eurooppa|Euroopassa]], vaan [[Amerikka|Amerikassa]] 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa [[Amerikan vallankumous|Yhdysvaltojen vallankumouksen]] sekä [[Latinalaisen Amerikan itsenäisyyssodat|Latinalaisen Amerikan valtioiden itsenäisyyskamppailun]] yhteydessä. Hän kutsuu Pohjois- ja Etelä-Amerikan vallankumousten johtajia nationalismin ”kreolipioneereiksi”. Andersonin mukaan ratkaisevaa nationalismin syntymisen kannalta on kirjapainokapitalismin kehittyminen ja sanomalehtien yleistyminen, koska juuri lehtiä lukeva yleisö kykenee muodostamaan kuvitellun yhteisön.<ref name="brit" />
 
Andersonin mukaan häntä innoitti ''Kuviteltujen yhteisöjen'' kirjoittamiseen se havainto, että sekä [[liberalismi]] että [[marxismi]] olivat epäonnistuneet selitysvoimaisen nationalismia koskevan teorian kehittämisessä.<ref name="brit" /> Teos ilmestyi samoihin aikoihin useiden muiden englanninkielisten nationalismintutkimuksen uutta aaltoa edustaneiden merkkiteosten kanssa.<ref name="Nurmiainen" /> ''Kuvitelluista yhteisöistä'' on sittemmin tullut yksi lainatuimmista teoksista yhteiskuntatieteellisessä ja antropologisessa tutkimuskirjallisuudessa. Käsite ”kuviteltu yhteisö” on levinnyt kirjallisuudessa laajaan käyttöön, ja johtanut myös moniin Andersonin alkuperäisistä käsityksistä poikkeaviin tulkintoihin.<ref name="Pakkasvirta" /> Anderson ei esimerkiksi tarkoita, että ”kuviteltu yhteisö” olisi jotenkin vähemmän luonnollinen tai huonompi kuin ”aito yhteisö”. Andersonia pidetään usein myös nationalismin vastustajana, vaikka hän itse on sanonut suhtautuvansa siihen neutraalisti ja näkevänsä myös sen myönteiset puolet, siinä missä monet muut tunnetut nationalismin analysoijat ovat korostaneet vain kielteisiä puolia.<ref name="Nurmiainen" /> Monista tutkijoista poiketen Anderson myös erottaa selkeästi nationalismin ja [[rasismi]]n toisistaan.<ref name="brit" />
 
Vaikka Andersonin ajatus ”kuvitelluista yhteisöistä” on saanut laajaa kannatusta, monet historiantutkijat osoittivat useita virheitä ''Kuviteltujen yhteisöjen'' sisältämistä esimerkkitapausten kuvauksista. Anderson teki teoksen vuonna 1991 ilmestyneeseen toiseen laitokseen useita korjauksia.<ref>Pakkasvirta 2005, s. 87–89.</ref>