Ero sivun ”Ekokylä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
kuvia ja säätöä
Rivi 1:
{{Korjattava/muoto|Artikkeli on yhtä listaa ja otsikkoa.}}
 
[[Tiedosto:Dyssekilde3.jpg|thumb|300px|Dyssekilden ekokylä Tanskassa]]
 
'''Ekokylä''' on useimmiten [[pientalo|pientaloista]] muodostuva kylämäinen asuntoryhmä, jossa asumiseen liittyy ekologisia tavoitteita. Usein asumiseen liittyy myös erilaisia sosiaalisia tavoitteita.<ref name="siipola194">Siipola (2000) s. 194–201 </ref>
 
Rivi 5 ⟶ 8:
Ekokylille ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Hyvin erityyppisiä, ja ekologisilta periaatteiltaan hyvin erisuhtaisia asuntoryhmiä on nimitetty ekokyliksi. Ekokylä on määritteenä enemmän käsitteellinen kuin fyysinen; ekokyläksi voidaan nimittää myös kerrostaloihin tai vanhoihin rakennuksiin perustettuja ekologisin periaattein toimivia asuinyhteisöjä.<ref name="siipola194"/>
 
===Ekokylätyyppejä===
Rakennetut ekokylät voidaan jaotella '''toimintansa ja sijaintinsa''' puolesta kolmeen tyyppiin:<ref name="gunther">Günther 1989</ref>
# ''Tilakylä'': kylä elää symbioosissa elintarvikkeita tuottavan maatilan kanssa.
Rivi 42 ⟶ 44:
 
===Siipola 2000===
[[Tiedosto:Findhorn wind turbines.jpg|thumb|300px|Tuulimyllyjä Findhornin ekokylässä Skotlannissa]]
 
Arkkitehti Pirjo Siipola tutki [[lisensiaatintyö]]ssään ekokyliä. Siipolan määritelmät ekokylälle:<ref name="siipola194"/>
 
Rivi 122 ⟶ 126:
Keuruun ekokylän eli ''Kivijärven vanhan tilan'' vanhimmat rakennukset ovat 1820-luvulta. Tilaan kuuluu useita suuria rakennuksia. Tila on toiminut aiemmin työsiirtolana ja pakolaisten vastaanottokeskuksena. Tilaa hallinnoi kaksi tahoa: ''Keuruun Ekokylä-yhdistys'' ja ''Keuruun Ekokylän [[osuuskunta]]''. Kaikilla asukkailla on oma asuntonsa. Lisäksi tilalla on yhteiskäytössä olevia tiloja, kuten ruokala ja kokoustila.<ref name="keuruu"> Keuruun Ekokylä (2007)</ref>
 
Kylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannon ja energian suhteen. Tilalla viljellään maata [[luomu]]menetelmin, ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa aurinkopaneeleilla, puuhakkeella ja pelleteillä. Tilalla pidetään myös hevosia. Kylään on ollut suunnitteilla oma koulu [[demokraattinen koulu|demokraattisen koulun]] periaatteiden mukaan.<ref name="keuruu"/> Tilan asukkailta edellytetään osallistumista tilan yhteisiin töihin. Lisäksi heiltä peritään ruoan hinta ja normaali vuokra kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Monet asukkaista tekevät töitä kylän ulkopuolelle.
==== Pyrkimys omavaraisuuteen ====
Kylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannon ja energian suhteen. Tilalla viljellään maata [[luomu]]menetelmin, ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa aurinkopaneeleilla, puuhakkeella ja pelleteillä. Tilalla pidetään myös hevosia. Kylään on ollut suunnitteilla oma koulu [[demokraattinen koulu|demokraattisen koulun]] periaatteiden mukaan.<ref name="keuruu"/>
 
Tilan asukkailta edellytetään osallistumista tilan yhteisiin töihin. Lisäksi heiltä peritään ruoan hinta ja normaali vuokra kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Monet asukkaista tekevät töitä kylän ulkopuolelle.
 
==== Asukkaat ====
Toukokuussa 2006 kylässä asuu vakituisesti 25 henkilöä, iältään 1–80 vuotta. Erään haastattelun mukaan asukkaat ovat valinneet Keuruun ekokylän, koska he ovat kiinnostuneita luonnonläheisestä elämäntavasta, ekologisesta yhteisöasumisesta, maanviljelystä, henkisestä kasvusta sekä mahdollisuudesta toteuttaa niitä kiinnostustensa kohteita, jotka eivät sovi kaupunkiin.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Toukokuussa 2006 kylässä asuu vakituisesti 25 henkilöä, iältään 1–80 vuotta. Erään haastattelun mukaan asukkaat ovat valinneet Keuruun ekokylän, koska he ovat kiinnostuneita luonnonläheisestä elämäntavasta, ekologisesta yhteisöasumisesta, maanviljelystä, henkisestä kasvusta sekä mahdollisuudesta toteuttaa niitä kiinnostustensa kohteita, jotka eivät sovi kaupunkiin.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Kylässä on pitempiaikaisten vuokralaisten lisäksi maksullisia asuntoja matkailijoille. Vieraille tarjotaan majoitus ja täysihoito, sekä ajanvietettä kuten [[luontaishoidot|luontaishoitoja]], ratsastusta, patikointia, pyöräilyä, soutua, uintia ja saunontaa. Lisäksi vieraita kannustetaan osallistumaan tilan töihin. Tilalla myös myydään puutarhan tuotteita ja taidekäsitöitä, sekä järjestetään kursseja muun muassa perinnetaidoista ja käsitöistä.<ref name="keuruu"/>
==== Yritystoiminta ====
Kylässä on pitempiaikaisten vuokralaisten lisäksi maksullisia asuntoja matkailijoille. Vieraille tarjotaan majoitus ja täysihoito, sekä ajanvietettä kuten [[luontaishoidot|luontaishoitoja]], ratsastusta, patikointia, pyöräilyä, soutua, uintia ja saunontaa. Lisäksi vieraita kannustetaan osallistumaan tilan töihin. Tilalla myös myydään puutarhan tuotteita ja taidekäsitöitä, sekä järjestetään kursseja muun muassa perinnetaidoista ja käsitöistä.<ref name="keuruu"/>
 
====Syntyneitä ongelmia====
Kylässä on koettu vaikeuksia löytää yhteisille töille tekijöitä. Joitakin resursseja on ollut alikäytössä, esimerkiksi kasvimaa. Asukkaiden vaihtuvuus on ollut suurta. Jotkut asukkaat ovat kaivanneet enemmän virikkeitä esimerkiksi vieraita varten. Tilaan kuuluvien, aikaisemmin laitoskäytössä olleiden rakennusten tyyliä on vieroksuttu. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Rivi 170 ⟶ 166:
 
== Ekokyliä ulkomailla ==
[[Tiedosto:Zegg.jpg|thumb|300px|ZEGG-ekokylä Saksassa]]
Ruotsissa ekokyliä on kymmeniä. Vaika tavoitteet eroavat eri kylissä, ovat toteutetut kohteet kuitenkin varsin samankaltaisia. Asukasluku vaihtelee 5–50 ruokakunnan välillä. Kylät sijaitsevat usein yhdyskuntarakenteen ulkopuolella ja pyrkivät mahdollisimman omavaraiseen energian ja veden käyttöön, sekä ravinnontuotantoon. Kierratys on toteutettu määrätietoisesti. Sosiaalista kanssakäymistä korostetaan, ja kohteissa on tiloja muun muassa yhteisiä tilaisuuksia varten.<ref name="siipola20">Siipola (2000) s. 20–21</ref>
 
Rivi 190 ⟶ 187:
* {{Kirjaviite | Tekijä= Pirjo Siipola| Nimeke= Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus. Julkaisu A29| Selite=| Julkaisija= Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto| Vuosi= 2000| Tunniste=}}
* [http://arkisto.vihrealanka.fi/2001/23/ekoyht.html Vihreä lanka]
* [http://www.yle.fi/pallohallussa/arkistot/301103.html Pallo hallussa 1]{{vanhentunut linkki}}
* [http://www.yle.fi/pallohallussa/vasen/060205_3.html Pallo hallussa 2]{{vanhentunut linkki}}
* Rakennuslehti 16.9.2004 ([http://www.rakennuslehti.fi/lehtiarkisto/ Rakennuslehden lehtiarkisto tilaajille])
* [http://www.talotori.net/ouudisekokyla_kaupunki.php Outi Palttala-Heiskala: Ekokylä ja -kaupunki]
Rivi 200 ⟶ 197:
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Ecovillage}}
* [http://www.rihmasto.fi Rihmasto, ekokylien syntyä edistävä yhdistys]
* [http://web.archive.org/web/20110720194304/http://www.visili.fi/ekoyhteison.pdf Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n julkaisema Ekoyhteisön itsearviointikriteeristö (.PDF)]
Rivi 208 ⟶ 206:
* [http://www.gen-europe.org/addresses/index.html?-session=gen-europe:B3B5279423A70CD3EC36C4F6C99BA5B0 GENin Euroopan ja Afrikan ekokyläsivut]
* [http://www.vihdinekokyla.fi/ Vihdin ekokylä]
* [http://www.meidantalo.fi/jutut/ekokylat-ovat-suosittuja Meidän talo: Ekokylät ovat suosittuja]
 
{{Rakentaminen ja kestävä kehitys}}