Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä

Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.

 

Tavat hankkia ja sijoittaa harmaata rahaa kuuluvat olennaisena osana talousrikoksiin. Talousrikoksiin liittyvien varojen siirrot ulkomaille ja rikollisten liiketoimet ulkomaalaisten yritysten sekä veroparatiisivaltioon perustettujen yritysten kanssa ovat lisääntyneet.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti | Julkaisu = Sisäinen turvallisuus | Vuosi = 2004 | Numero = 27 | Julkaisija = Sisäasiainministeriö | Ajankohta = 23.6.2004 | Sivut = 55 | www = http://www.intermin.fi/julkaisu/372004?docID=25125 | Viitattu = 14.12.2014}}</ref> Käytännöt harmaan talouden torjumiseksi ja tulkinnat mikä on talousrikos vaihtelevat eri maissa. Suomessa harmaa talous kuuluu talousrikostutkinnan piiriin<ref>[http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/trkj/home.nsf Suomen talousrikoskontrollijärjestelmä]{{deadlink}}</ref><ref> http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14 Vanhan ammatin uudet harjoittajat {{deadlink}}</ref>. Talousrikosten tutkiminen on vaikeaa, sillä niistä jäävät jäljet ovat usein epäsuoria: suoria todisteita, tositteita ja sopimuksia ei löydy. Rahat pestään sijoittamalla ne laillisiin yrityksiin tai esimerkiksi [[uhkapeli]]in. Tämän vuoksi poliisi pyrkii tunnistamaan talousrikoksia muun muassa niihin usein liittyvien peiterikosten myötä. Peiterikos voi olla esimerkiksi [[rahanpesu]].