Ero sivun ”Hermann Hesse” versioiden välillä

| kuvankoko = 150px

Hesse syntyi Calwissa [[Schwarzwald]]issa sijaitsevassa pikkukaupungissa [[Kristinusko|kristittyyn]] perheeseen. Hänen molemmat vanhempansa olivat olleet [[lähetystyö]]ssä [[Intia]]ssa, jossa hänen äitinsä Marie Gundert oli syntynyt vuonna [[1842]]. Hessen isä Johannes Hesse (s. [[1847]]) oli [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalainen]] ja kotoisin [[Viro]]sta. Calwissa Hessen vanhemmilla oli lähetyskirjapaino, jota johti Hessen isoisä Hermann Gundert.<ref name="elämä">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1946/hesse-autobio.html | Tekijä=Hesse, Herman | Nimeke = OmaelämäkertaBiographical | Julkaisija = Les Prix Nobel | Viitattu = 18.10.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> Calwissa Hessen vanhemmilla oli lähetyskirjapaino, jota johti Hessen isoisä Hermann Gundert.<ref name="elämä"/>

[[Tiedosto:Hermann Hesse Geburtshaus Calw 1977.jpeg|thumb|150px|Hessen syntymäkoti.]]

Hermann Hesse vietti ensimmäiset elinvuotensa ympäristössä, jossa vallitsivat svaabilaisen [[pietismi]]n aatteet. Vuonna [[1881]] perhe muutti viideksi vuodeksi [[Basel]]iin mutta palasi sieltä takaisin Calwiin. Käytyään [[latina]]koulun [[Göppingen]]issä Hesse siirtyi vuonna [[1891]] opiskelemaan [[Maulbronn]]in evankelis-luterilaiseen seminaariin, mutta hänet erotettiin sieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.online-literature.com/hesse/ | Nimeke = Online-literature.com| Julkaisija = Online-literature.com | Viitattu = 18.10.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>

Erottamisesta seurasi jatkuvia riitoja vanhempien kanssa sekä sarja lukuisia eri [[sisäoppilaitos|sisäoppilaitoksia]] ja kouluja.<ref name="elämä"/> Hesse oli [[masennus|masentunut]] ja ilmaisi kirjeessään [[20. maaliskuuta]] 1892 hautovansa [[itsemurha]]-ajatuksia ("Haluan painua mailleni kuin iltarusko").{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Toukokuussatoukokuussa 1892 hän yritti itsemurhaa Bad Bollin sisäoppilaitoksessa. Tämän seurauksena hänet siirrettiin jälleen uuteen sisäoppilaitokseen [[Kernen im Remstal|Stetteniin]] ja sieltä myöhemmin poikien sisäoppilaitokseen Baseliin. Vuoden 1892 lopulla Hesse siirtyi lukioon [[Stuttgart-Bad Cannstatt|Cannstattiin]]. Seuraavana vuonna hän suoritti siellä ensimmäisen vuoden tutkinnon mutta keskeytti koulunkäynnin pian sen jälkeen.

Hesse aloitti ensimmäisen kerran koulutuksen kirjakauppiaaksi [[Esslingen am Neckar|Esslingenissä]] mutta karkasi sieltä kolmen päivän kuluttua.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Keväällä [[1894]] hän aloitti 14 kuukautta kestävän mekaanikkokoulutuksen Calwin tornikellotehtaalla. Yksitoikkoinen juottaminen ja viilaaminen herätti Hessessä kuitenkin pian toiveen palata älyllisemmän työn pariin. Lokakuussa [[1895]] hän oli valmis aloittamaan kirjakauppiaskoulutuksen [[Tübingen]]issä ja myös sitoutumaan siihen. Näitä nuoruuden kokemuksiaan Hesse käsitteli myöhemmin romaanissaan ''Muuan nuoruus'' ({{k-de|Unterm Rad}}).

Hesse oli [[17.lokakuusta lokakuuta]] [[1895]] lähtien töissä<ref>[http://www.heckenhauer.de/ Heckenhauerin kirjakauppa]</ref> Heckenhauerin kirjakaupassa [[Tübingen]]issä. Kirjakaupan kokoelmien painopiste oli [[teologia]]ssa, [[filologia]]ssa ja [[oikeustiede|oikeustieteessä]]. Hessen oppipojan tehtäviin kuului kirjojen tarkastaminen, pakkaaminen, lajitteleminen ja arkistointi. 12-tuntisten työpäivien päätyttyä hän kävi vielä yksityisessä koulutuksessa, ja kirjojen lukeminen kompensoi puuttuvaa sosiaalista elämää pitkinä sunnuntaipäivinä, jolloin ei ollut työtä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Teologisten tekstien lisäksi Hesse luki ennen kaikkea [[Johann Wolfgang von Goethe|Goethea]], myöhemmin myös [[Gotthold Ephraim Lessing|Lessingiä]] ja [[Friedrich Schiller|Schilleriä]] sekä [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaista mytologiaa]] käsitteleviä tekstejä. Vuonna [[1896]] hänen runonsa ''Madonna''”Madonna” julkaistiin eräässä [[wien]]iläisessä lehdessä, ja myöhemmin ''Organ für Dichtkunst und Kritik'' –lehdessä julkaistiin lisää hänen runojaan.

[[Vuonna 1898]] Hesse toimi kirjakauppiaan apulaisena ja ansaitsi kohtalaisesti, mikä takasi hänelle taloudellisen riippumattomuuden vanhemmista. Näihin aikoihin hän luki etupäässä saksalaisia [[romantiikka|romantiikan]] ajan teoksia, ennen kaikkea [[Clemens Brentano]]n, [[Joseph Freiherr von Eichendorff|Joseph von Eichendorffin]] ja [[Novalis|Novaliksen]] teoksia. Vanhemmilleen lähettämissään kirjeissä hän ilmaisi vakuuttuneensa siitä, että "taiteilijoilla”taiteilijoilla estetiikka korvaa moraalin"moraalin”.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Syksyllä 1898 Hesse julkaisi ensimmäisen pienen runokokoelman ''Romantische Lieder'' ja kesällä [[1899]] proosakokoelman ''Eine Stunde hinter Mitternacht''. Molemmista teoksista tuli taloudellinen fiaskoepäonnistuminen. Runokokoelman 600 kappaleen painoksesta myytiin kahdessa vuodessa vain 54 nidettä, ja myös proosakokoelman 600 kappaleen painosta myytiin varsin verkkaiseen tahtiin. [[Leipzig]]ilainen kustantaja Eugen Diederichs oli kuitenkin vakuuttunut teosten korkeasta laadusta ja piti niiden julkaisua pikemminkin nuoren kirjailijan tukemisena kuin tuottavana liiketoimintana.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}

Syksystä 1899 lähtien Hesse oli työssä arvostetussa [[antikvariaatti|antikvariaatissa]] [[Basel]]issa. Koska hänen vanhemmillaan oli tiiviit yhteydet Baselin oppineiden perheisiin, hänelle tarjoutui nyt erinomainen mahdollisuus saada uusia humanistis-taiteellisia virikkeitä. Samalla Basel tarjosi omaa tietään kulkevalle kirjailijalle mahdollisuuden vetäytyä omiin oloihinsa pitkillä retkillä, joilla hän syventyi taiteelliseen itsetutkiskeluun ja kokeili kykyään ilmaista aistihavaintojaan kirjallisesti.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Vuonna [[1900]] Hesse vapautettiin heikkonäköisyyden vuoksi asepalveluksesta.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Näköön liittyvät ongelmat sekä hermo- ja päänsärky seurasivat häntä koko elämän ajan.<ref name="elämä"/>

Vuonna [[1901]] Hesse toteutti suuren unelmansa ja matkusti ensimmäistä kertaa [[Italia]]an. Samana vuonna hän siirtyi uuden työnantajan palvelukseen baselilaiseen Wattenwyl-antikvariaattiin. Samaan aikaan hänelle tarjoutui yhä enemmän mahdollisuuksia julkaista lehdissä runojaan ja muita lyhyitä tekstejään. Näistä julkaisemisista saadut palkkiot paransivat myös hänen rahatilannettaan. Kustantaja Samuel Fischer kiinnostui Hessestä, ja vuonna [[1904]] ilmestyi Fischerin kustantamana romaani ''Alppien poika'' ({{k-de|Peter Camenzind}}). Kirjasta tuli Hessen läpimurtoteos, ja tästä lähtien Hesse saattoi elää vapaana kirjailijana.

[[Tiedosto:Hermann Hesse Desk Museum Gaienhofen.jpeg|thumb|Hermann Hessen kirjoituspöytä Hermann-Hesse-Höri-museossa [[Gaienhofen]]issa.]]Kirjojensa menestymisen ansiosta Hesse saattoi perustaa perheen. Hän meni vuonna [[1904]] naimisiin [[Maria Bernoulli]]n kanssa ja muutti vaimonsa kanssa [[Gaienhofen]]iin [[Bodensee]]n rannalle. Heille syntyi kolme poikaa. Gaienhofenissa Hesse kirjoitti toisen romaaninsa ''Muuan nuoruus'', joka ilmestyi [[1906]]. Seuraavina vuosina hän kirjoitti lähinnä kertomuksia ja runoja. Seuraava romaani ''Gertrud'' merkitsi Hesselle kuitenkin luomiskriisiä – hänen oli vaikeaa saada teosta valmiiksi, ja myöhemmin hän piti sitä epäonnistuneena. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Myös Hessen avioliittoon ilmestyi säröjä, ja saadakseen etäisyyttä tilanteeseen hän lähti pitkälle matkalle [[Sri Lanka|Ceyloniin]] ja [[Indonesia]]an. Hän ei löytänyt sieltä toivomaansa henkis-uskonnollista inspiraatiotainnoitusta, mutta silti matkalla oli hänen teoksiinsa merkittävä vaikutus.<ref name ="KKK">{{Verkkoviite| Osoite = http://kirjasto.sci.fi/hhesse.htm | Nimeke = Herman Hesse (1877-1962)| Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto | Kieli={{en}} }}</ref> Hessen palattua matkaltaan perhe muutti vuonna [[1912]] [[Bern]]iin, mutta tämä muuttokaan ei poistanut avioliitto-ongelmia, mikä ilmenee Hessen vuonna [[1914]] ilmestyneestä romaanista ''Rosshalde''.

[[Tiedosto:Hermann Hesse 1925 Photo Gret Widmann.jpeg|thumb|150px|left|Hesse vuonna 1925.]]

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] syttyessä vuonna [[1914]] Hesse ilmoittautui Saksan suurlähetystössä vapaaehtoiseksi, sillä hän "ei”ei kyennyt vain istumaan kotona lämpimän takkatulen ääressä samalla kun rintamalla kuoli nuoria kirjailijoita"kirjailijoita”. Hänet todettiin kuitenkin kelpaamattomaksi sotaan ja määrättiin Saksan suurlähetystöön hoitamaan sotavankiasioita.<ref name ="KKK"/> Tässä tehtävässä Hesse huolehti sotavangeista keräämällä ja lähettämällä heille kirjoja. [[3. maaliskuuta]] 1915 ''[[Neue Zürcher Zeitung]]issa'' julkaistiin Hessen kirjoitus ''O”O Freunde, nicht diese Töne''Töne”, jossa hän vetosi Saksan älymystöön, jotta he eivät lankeaisi kansallismieliseen polemiikkiin. Tätä seuranneita tapahtumia Hesse kuvasi myöhemmin suureksi käänteeksi elämässään. Ensimmäistä kertaa elämässään hän oli keskellä suurta poliittista väittelyä: lehdistö hyökkäsi häntä vastaan, postitse tuli vihamielisiä kirjeitä ja vanhat ystävät katkaisivat välinsä häneen. Ystävä [[Theodor Heuss]] ja ranskalainen kirjailija [[Romain Rolland]] antoivat kuitenkin tukensa Hesselle. Nämä riidat julkisuudessa eivät olleet vielä laantuneet, kun Hesse ajautui uusien vastoinkäymisten myötä syvempään kriisiin: hänen isänsä kuoli [[8. maaliskuuta]] [[1916]], hänen poikansa Martin sairastui vakavasti ja hänen vaimonsa todettiin sairastavan [[skitsofrenia]]a. Hessen täytyi keskeyttää sotavankiasioitten hoitaminen ja hankkiutua [[psykiatria|psykiatriseen]] hoitoon. Hoidosta

Psykiatrisesta hoidosta seurasi, että hän kiinnostui kovasti [[psykoanalyysi]]stä ja tutustui [[Sigmund Freud]]in oppilaaseen [[Carl Gustav Jung]]iin henkilökohtaisesti. Nämä virikkeet saivat Hessessä aikaan varsinaisen luovuuden puuskan, ja hän kirjoitti syys-lokakuussa [[1917]] vain kolmessa viikossa romaanin ''Demian''. Kirja julkaistiin sodan päätyttyä vuonna 1919 salanimellä Emil Sinclair.

Kun Hesse vuonna [[1919]] pystyi palaamaan normaaliin elämään, hänen avioliittonsa oli raunioina. Hänen vaimonsa oli sairastunut vakavaan [[psykoosi]]in, mutta Hesse ei voinut enää kuvitella yhteistä tulevaisuutta Marian kanssa edes tämän toivuttua.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Hesse muutti huhtikuussa yksin [[Ticino]]on, jossa hän asettui lopulta asumaan [[Montagnola]]n kylään. Hän vuokrasi neljä pientä huonetta erikoisesta linnamaisesta rakennuksesta, jonka nimi oli Casa Camuzzi. Siellä hän jatkoi kirjoitustyötään mutta alkoi myös maalata, millä oli vaikutusta hänen seuraavaan suuren kertomukseensa ''KlingsorsKlingsorin letzterviimeinen Sommerkesä''. Vuonna [[1922]] julkaistiin Hessen Intia-romaani ''Siddhartha''. Teos kuvastaa kirjailijan rakkautta intialaista kulttuuria ja aasialaisia viisauksia kohtaan, joihin hän oli tutustunut vanhempiensa vaikutuksesta. Vuonna [[1923]] Hesse meni naimisiin rakastettunsa Ruth Wengerin kanssa, joka oli sveitsiläisen kirjailija [[Lisa Wenger]]in tytär ja [[Meret Oppenheim]]in täti, mutta tämä avioliitto oli kuitenkin jo alusta alkaen tuhoon tuomittu. Samana vuonna Hesse sai myös Sveitsin kansalaisuuden.

Hänen seuraavat suuremmat teoksensa, [[1925]] ilmestynyt ''Kylpylävieraana Badenissa'' ({{k-de|Kurgast}}) ja [[1927]] ilmestynyt ''Die NürnbergerNürnbergin Reisematka'', ovat sävyltään ironisia omaelämäkerrallisia kertomuksia, jotka antavat jo odottaa tulevaa menestysromaania. Vuonna [[1927]] ilmestynyt ''[[Arosusi]]'' on ollut Hessen menestynein teos. Hessen 50-vuotissyntymäpäivän kunniaksi ilmestyi samana vuonna kirjailijasta myös ensimmäinen elämäkerta, jonka oli kirjoittanut hänen ystävänsä [[Hugo Ball]]. Jo pian uuden menestysromaanin jälkeen Hesse, yksinäinen arosusi, koki elämässään uuden käänteen rakastuttuaan [[Ninon Dolbin]]iin, josta myöhemmin tuli hänen kolmas vaimonsa. Tästä dualistiseen yhteiseloon johtaneesta muutoksesta kumpusi romaani ''[[Narkissos ja kultasuuKultasuu]]'', joka ilmestyi [[1930]].

Vuonna [[1931]] Hesse lähti Casa Camuzzin vuokra-asunnosta ja muutti Ninonin kanssa suurempaan taloon Montagnolan kylän ulkopuolelle. Tämä talo, ''Casa Hesse'', rakennettiin kirjailijan toiveitten mukaiseksi, ja hänen ystävänsä [[H. C. Bodmer]] luovutti sen hänelle jatkuvaan käyttöön. Nykyään talo on yksityisomistuksessa, eikä sitä ole mahdollista päästä katsomaan sisältä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}

Vuonna [[1931]] Hesse meni kolmannen kerran naimisiin ja alkoi luonnostella viimeistä suurta teostaan, ''Lasihelmipeliä''. [[Vuonna 1932]] hän julkaisi ensin kertomuksen ''Matka aamun maahan'' ({{k-de|Die Morgenlandfahrt}}). [[Kansallissosialismi|Kansallissosialistien]] nouseminen valtaan Saksassa vuonna [[1933]] huolestutti Hesseä kovasti. [[Bertolt Brecht]] ja [[Thomas Mann]], jotka muuttivat pois Saksasta samana vuonna, kävivät alkajaisiksi Hessen luona Sveitsissä. Hesse yritti omalla tavallaan toimia Saksassa vallitsevaa kehitystä vastaan. Hän oli jo vuosikymmeniä kirjoittanut kirja-arvosteluja Saksan lehtiin, ja nyt hän alkoi puolustaa niissä voimakkaasti juutalaisia ja muita kansallissosialistien vainoamia kirjailijoita. 1930-luvun puolivälistä lähtien yksikään saksalainen sanomalehti ei enää uskaltanut julkaista Hessen artikkeleita. Hesse löysi keskellä poliittista väittelyä sekä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] kauheuksien uutisointia mielelleen turvapaikan ''Lasihelmipelin'' työstämisestä. Teos julkaistiin Sveitsissä [[1943]]. Hesselle myönnettiin vuonna [[1946]] kirjallisuuden [[Kirjallisuuden Nobel-palkinto|Nobel-palkinto]], eikä vähiten juuri ''Lasihelmipelin'' ansiosta. Vuonna [[1950]] seurasivat [[Frankfurtin kaupungin Goethe-palkinto]] sekä [[Wilhelm Raabe -palkinto]] ja vuonna [[1955]] [[Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinto]].

Toisen maailmansodan jälkeen Hessen luovuus alkoi ehtyä. Hän kirjoitti vielä kertomuksia ja runoja mutta ei enää yhtään romaania. Häntä työllisti myös kirjeiden tulva – tämä oli hinta siitä, että hän sai kokea nousseensa suureen suosioon uuden saksankielisen lukijasukupolven keskuudessa, joka pyysi Montagnolan ”viisaalta vanhukselta” ohjeita ja suuntaa elämään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.swissinfo.org/eng/extraordinary_exiles/detail/Village_honours_Hermann_Hesse_the_painter.html?siteSect=2351&sid=6715929&cKey=1148021273000 | Nimeke = Village honours Hermann Hesse, the painter | Julkaisija = SwissInfo}}</ref> Hermann Hesse kuoli [[9. elokuuta]] 1962 85-vuotiaana aivoverenvuotoon, ja hänet haudattiin Montagnolan lähelle San Abbondion hautausmaalle, jonne myös [[Hugo Ball]] on haudattu.

[[Tiedosto:Hermann Hesse Bueste.JPG|thumb|250px180px|Hermann Hessen muistomerkki Calwissa.]]

Hessen teoksissa jatkuvasti toistuvia teemoja ovat humaaniusinhimillisyys ja ihmisen olemuksen syvemmän ymmärtämisen tarve. Niihin on jättänyt jälkensä myös kirjailijan kiinnostus [[psykoanalyysi]]in, [[uskonto]]ihin, [[buddhalaisuus|buddhalaiseen]] ja [[hindulaisuus|hindulaiseen]] filosofiaan, [[Friedrich Nietzsche|Nietzscheen]] ja [[Fjodor Dostojevski|Dostojevskiin]] sekä [[eksistentialismi]]in.

Hessen varhaiset teokset syntyivät vielä [[1800-luku|1800-luvun]] perinteeseen. Hessen runous sekä ''Alppien pojan'' kieli ja tyyli edustavat kauttaaltaan [[romantiikka]]a. Hesse itse piti ''Alppien poikaa'' [[Gottfried Keller]]in ''Der grüne Heinrichin'' tyyppisenä kehitysromaanina (''Bildungsroman''). Kirjoissaan Hesse asettui vastustamaan kasvavaa [[teollistuminen|teollistumista]] ja [[kaupungistuminen|kaupungistumista]] osoittaen taipumusta Saksan nuorisoliikkeen mukaiseen ajatteluun. Näistä [[uusromantiikka|uusromanttisista]] muodon ja sisällön piirteistä Hesse luopui myöhemmin. ''Alppien pojan'' antiteesirakenne, joka ilmenee kaupungin ja maaseudun sekä miehen ja naisen vastakkainasettelussa, on sen sijaan havaittavissa myös Hessen myöhemmistä pääteoksista, kuten ''Demianissa'' ja ''Arosudessa''.

Tutustumisella psykologi [[Carl Gustav Jung]]in [[arkkityyppi]]oppiin oli Hessen teoksiin ratkaiseva vaikutus, joka ilmenee ensi kerran romaanissa ''Demian''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Günter Baumann | Nimeke = Hermann Hesses "Demian”" im Lichte der Psychologie C.G. Jungs | Osoite = http://www.gss.ucsb.edu/projects/hesse/papers/baumann-demian2.pdf | Kieli = {{de}} }}</ref>''Demianissa'' näkyy vielä kehitysromaanin perinteet, mutta samoin kuin ''Arosudessa'' tapahtumat sijoittuvat enemmänkin sisäiseen sielunmaailmaan kuin ulkoiseen todellisuuteen. Yhdeksi Hessen teoksien pääteemaksi muodostui nuoren ihmisen tie itseensä.{{Lähde||15. Tästäsyyskuuta syystä2008}} lukemattomat1960-luvulla nuoretjuuri valitsivatnuori jasukupolvi valitsevat edelleenlöysi Hessen suosikkikirjailijakseenteoksista heijastuksen omasta elämäntunteestaan.<ref name="Spectrum">{{LähdeKirjaviite ||15 Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. syyskuuta3, 2008Eng–Hiu | Sivu=549–550 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-0-07242-7}}</ref>

Kaikissa Hessen teoksissa on omaelämäkerrallisia piirteitä, ja erityisen selvästi ne tulevat esille ''Arosudessa'', jota voitaneen pitää jopa esimerkillisenä elämänkriisiromaanina. Nämä piirteet jäivät sivuun vasta Hessen myöhäistuotannossa. Romaaneissa ''Matka aamun maahan'' ja ''Lasihelmipeli'' Hesse ottaa esille teeman, jota hän käsitteli jo ''Alppien pojassa'': [[vita activa]]n ja [[vita contemplativa]]n välisen vastakohtaisuuden. ''Lasihelmipelissä'' Hesse loi humaanisuudeninhimillisyyden ja hengen [[utopia]]n keskelle sota-ajan luomia puitteita, jotka olivat [[1900-luku|1900-luvun]] kammottavimpia. Samalla hän kirjoitti jälleen klassisenperinteisen kehitysromaanin. Nämä vastakohtaiset elementit ovat teoksessa keskinäisessä tasapainossa. TyyliltäänIhanteikas, [[William Morris]]in -tyyppinen,teosten [[idealismi|idealistinen]]tavoin jakeskiaikaiseen [[keskiaika]]inenelämänmuotoon hakeutuva teos oli hyvin suosittu sodan repimässä [[Saksa]]ssa vuonna [[1945]].

Hermann Hessen teoksien kirjallinen laadukkuus ja merkitys oli jo hänen elinaikanaan kiistaton. Silti teoksista käydään väittelyä nykyisin kuten ennenkin. Kirjailijatoverit [[Thomas Mann]] ja [[Hugo Ball]] arvostivat häntä paljon,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hugo Ball | Nimeke = Hermann Hesse: Sein Leben und sein Werk | Vuosi = 1927 | Julkaisija = Suhrkamp | www = http://gutenberg.spiegel.de/?id=5&xid=133&kapitel=1#gb_found | www-teksti = Projekti Gutenberg | Kieli = {{de}} }}</ref> kun taas [[Kurt Tucholsky]] arvioi Hessen taidot [[Essee|esseistinä]] huomattavasti korkeammalle kuin hänen runoutensa. [[Alfred Döblin]] puhui Hesseen viitaten jopa ”pitkäveteisestä limonadista”.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Verkannt, verbittert, Vorbild: Vor 50 Jahren starb Alfred Döblin | Osoite = http://www.monstersandcritics.de/artikel/200726/article_11737.php/Verkannt-verbittert-Vorbild-Vor-50-Jahren-starb-Alfred-D%C3%B6blin | Viitattu = 1.9.2007 | Kieli = {{de}} }}</ref> Hessen varhaistuotanto sai kuitenkin aikansa kirjallisuuskriitikoiden keskuudessa etupäässä myönteisen vastaanoton.

Hessen suosiota maailmansotien ajan Saksassa heikensivät huomattavasti häntä vastaan kohdistetut lehdistökampanjat, jotka olivat seurausta hänen pasifistisista ja epäkansallismielisistä kannanotoistaan. Vuodesta [[1937]] Hessen teoksia saattoi myydä Saksassa enää laittomasti. Suurin osa nuorempaa sukupolvea löysi Hessen siten vasta vuoden [[1945]] jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Hermann Hesse | Julkaisija = Fultus Books |Osoite = http://elibrary.fultus.com/mergedProjects/Hesse,%20Hermann%20(1877-1962)/hermann_hesse_(1877-1962).htm | Viitattu = 1.9.2007| Kieli = {{en}} }} </ref>

Kymmenkunta vuotta Hessen Nobel-palkinnon jälkeen kirjailija [[Karlheinz Deschner]] kirjoitti vuonna [[1957]] riitaa haastavassa artikkelissaan ''Kitsch”Kitsch, Konvention und Kunst''Kunst” ("[[Kitsch]]iä, tapoja ja taidetta") seuraavasti: "Se”Se, että Hesse on julkaissut niin pöyristyttävän paljon ala-arvoisia runoja, osoittaa valitettavaa kurin puutetta, se on suorastaan kirjallista barbariaa."” Myöskään Hessen proosaan hän ei suhtautunut yhtään myönteisemmin. Seuraavina vuosina osa kirjallisuuskriitikoista yhtyi Deschnerin tuomioon, ja monet luokittelivat Hessen teokset jäljitteleväksi kitschiksi.

* 1967 rockyhtye [[Steppenwolf]] otti nimensä Hessen Arosudesta, osittain koska yhtyeen laulusolisti John Kay oli syntynyt ja kasvanut Saksassa. Vuonna 2002 Calwissa järjestetyssäjärjestetyllä Kansainvälisessäkansainvälisellä Hermann- Hesse -Festivaalissafestivaalilla Steppenwolf esiintyi yhdessä monien muiden yhtyeiden kanssa.

* The Volvon laulaja Heynes Arms kirjoitti laulun nimeltään ''I”I Think I'm Herman Hesse''Hesse”. Kuten Hesse, myös Armsilla on saksalaiset vanhemmat ja hän on syntynyt 2. heinäkuuta.

* Washington DC:stä kotoisin olevalla elektronisella duolla [[Thievery CorporationillaCorporation]]illa on albumillaan ''Sounds from the Thievery Hi-Fi'' (1997) kappale nimeltään ''The”The Glass Bead Game''Game”.

* Brittiläinen indierockyhtye James mainitsee Hessen laulussaan ''Crash''”Crash” albumillaan ''Millionaires'': ''Cut”Cut the Hermann free from the Hesse''Hesse”.

* Englantilaisen rockyhtyeen [[Blur]]in laulu ''Strange”Strange News from Another Star''Star” heidän 1997 julkaistulla albumillaan ''Blur'' on saanut nimensä Hessen 1919 julkaistusta antologiastakokoelmasta ''Ihmeellinen viesti toiselta tähdeltä ja muita novelleja''.

* Newyorkilainen yhtye Suncrown levytti kappaleen ''Helen''”Helen”, joka sisältää säkeen ''I”I am Goldmouth lost deep in the forest''forest”, viitaten ''[[Narkissos ja Kultasuu]]n'' hahmoon.

* Yhdysvaltalainen performanssitaiteilija [[Laurie Anderson]] mainitsee Hermann Hessen ja hänen hautansa puhekappaleessaan ''Maria”Maria Teresa Teresa Maria''Maria” livealbumillaan ''The Ugly One With The Jewels''. Siinä hän mainitsee epäsuhdan Hessen ja hänen vaimonsa Ninan hautakivissä.

* [[Rhode Island]]ilta kotoisin oleva lyyrikko Buddy Wakefield nimesi ensimmäisen raidan ''Healing”Healing Herman Hesse''Hesse” vuonna 2006 julkaistulla albumillaan ''Run on Anything''.

=== NovellikokoelmiaMuita teoksia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Decker, Gunnar | Nimeke=Hesse: Der Wanderer und sein Schatten. Biographie | Julkaisija=Carl Hanser Verlag | Julkaisupaikka=München | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-3-446-23879-4 | Kieli={{de}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mathieu, François | Nimeke=Hermann Hesse, poète ou rien | Julkaisija=Calmann-Lévy | Vuosi=2012 | Isbn=978-2-7021-4337-7 | Kieli={{fr}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kulmala, Teppo: ''| Nimeke=Kohtalokasta kerrontaa: HermannHerman Hesse ja proosan psykologia''. | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena, | Vuosi=2002. | Tunniste=ISBN 951-796-291-6}}

* [http://www.hermann-hesse.de/eng/ Hermann Hesse Portal]. {{en}}