Ero sivun ”Kaarle IX” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
kansalaisuus, puoliso ja uskonto
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Kuninkaana: lähde, vallanperimyksestä lisää, lähdepyynnön vastaus
Rivi 103:
 
== Kuninkaana ==
[[24. helmikuuta]] vuonna [[1600]] Linköpingin valtiopäivät ilmoittivat, että Sigismund ei ollut enää Ruotsin kuningas, ja Juhana III:n kymmenvuotias poika [[Itä-Götanmaan herttua]] [[Johan (Itä-Götanmaan herttua)|Johan]] tunnusti Kaarlen Ruotsin hallitsijaksi. Vasta kun poika virallisesti luopui perintöoikeudestaan Ruotsin kruunuun, Kaarle alkoi vuonna [[1604]] käyttää titteliä kuningas. KaarleVallanperimys IX:noli lyhytkuitenkin hallintokausikiistanalainen, sillä Sigismundin poika Vladislav oli ollut kruununperillinen ja Kaarle oli jatkuvaasiten sodankäyntiävallankaappaaja. VihollisuusHän Puolanei kanssauskaltanut japitää [[Moskovankruunajaisia, Venäjä]]nkoska sekasortonaapurivallat johtivatolivat sotimiseenkiistassa [[Liivinmaa]]stasuuressa jamäärin [[Inkeri]]stäSigismundin puolella.<ref [[Tanska]]nname=lap>{{Kirjaviite kanssa| RuotsiNimike soti= [[LappiPohjolan Leijona|LapinPohjolan leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632]] omistuksesta.| RuotsinTekijä kannalta= sodatMirkka eivätLappalainen juuri| sujuneet.<refJulkaisija name=Otava95>''Otavan isoSiltala tietosanakirja'',| osaSivu 4,= palsta31–40|Vuosi 95.= Helsinki:2014 Otava,| 1962.Isbn = 978-952-234-242-3}}</ref>
 
Vuonna 1604 säädettiin uusi vallanperimysjärjestys. Kaarle otti vastaan kruunun, joka määrättiin peritymään Kaarlen miespuolisille perillisille. Kaarlen kruunajaiset pidettiin vuonna 1607, ja vielä silloinkin hänen saksalaiset liittolaisensa pitivät asiaa epäviisaana. Asia ei ollutkaan tällä loppuun käsitelty, ja hovi pelkäsi jatkuvasti Vladislavin tai hänen velipuolensa Johanin kruununtavoittelua – erityisesti Puolan hyökkäykseen liitettynä.<ref name=lap />
Sisäpolitiikassa ei tapahtunut Kaarlen kaudella merkittäviä muutoksia tai uudistuksia.{{lähde}} Kaarle pyrki edistämään etenkin kauppaa, ja hänen aikanaan perustettiin vuosina 1605 ja 1606 [[Oulu]]n ja [[Vaasa]]n kaupungit. Muutoin Kaarlen aika oli Suomessa raskasta katojen, ankaran verotuksen ja balttilaisen aatelin mielivallan vuoksi.<ref name=Otava95/>
 
Hallitsijana Kaarle ei ollut yhtä taitava kuin vallankaappaajana.<ref name=lap />. Kaarle IX:n lyhyt hallintokausi oli jatkuvaa sodankäyntiä. Vihollisuus Puolan kanssa ja [[Moskovan Venäjä]]n sekasorto johtivat sotimiseen [[Liivinmaa]]sta ja [[Inkeri]]stä. [[Tanska]]n kanssa Ruotsi soti [[Lappi|Lapin]] omistuksesta. Ruotsin kannalta sodat eivät juuri sujuneet.<ref name=Otava95>''Otavan iso tietosanakirja'', osa 4, palsta 95. Helsinki: Otava, 1962.</ref>
Kaarle IX kruunattiin vuonna 1607 näyttävin menoin.<ref>[http://www.livrustkammaren.se/default.asp?id=4891&ptid=&refid=4891&filename=&xmlfilename= Karl IX] Livrustkammaren {{sv}}</ref>
 
Sisäpolitiikassa ei tapahtunut Kaarlen kaudella merkittäviä muutoksia tai uudistuksia.{{lähde}}<ref name=lap /> Kaarle pyrki edistämään etenkin kauppaa, ja hänen aikanaan perustettiin vuosina 1605 ja 1606 [[Oulu]]n ja [[Vaasa]]n kaupungit. Muutoin Kaarlen aika oli Suomessa raskasta katojen, ankaran verotuksen ja balttilaisen aatelin mielivallan vuoksi.<ref name=Otava95/> Suomeen tuli balttilaista aatelia, koska Suomen oma aatelisto oli harventunut sisällissodassa. Uudet aatelismiehet eivät ymmärtäneet maan talonpoikien itsenäistä asemaa.<ref name=lap />
Hän otti hallitsijanimikkeeseensa ainoana Ruotsin kuninkaista myös "suomalaisten kuninkaan" arvon. Suomeksi tuo koko titulatuura eli arvonimiluettelo kuuluu Kaarle IX:nnen 20. joulukuuta 1608 lähettämässä Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa säilytettävässä suomenkielisessä kirjeessä seuraavasti:
 
Kaarle IX kruunattiin vuonna 1607 näyttävin menoin.<ref>[http://www.livrustkammaren.se/default.asp?id=4891&ptid=&refid=4891&filename=&xmlfilename= Karl IX] Livrustkammaren {{sv}}</ref> Hän otti hallitsijanimikkeeseensa ainoana Ruotsin kuninkaista myös "suomalaisten kuninkaan" arvon. Suomeksi tuo koko titulatuura eli arvonimiluettelo kuuluu Kaarle IX:nnen 20. joulukuuta 1608 lähettämässä Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa säilytettävässä suomenkielisessä kirjeessä seuraavasti:
 
{{Sitaatti|Me Carlei se yhdeksäs sillä nimellä, Jumalan armosta Rodzin, Göthin, Wendin, Somalaisten, Karialaisten, Lappalaisten Pohian maalla, Kainulaisten ja Wirolaisten etc. Kuningas".|{{Kirjaviite | Tekijä = Grotenfelt, Kustavi | Nimeke = Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsinvallan ajalta | Vuosi = 1912 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}}}