Ero sivun ”Merjalaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty malline.
Rivi 8:
Merjalainen viidennes oli yksi Novgorodin tasavallan hallinnollisista alueista. Merjalaiset olivatkin tärkeä osa Novgorodin kuten myös Venäjän valtion perustamisessa ja kehittymisessä <ref>{{cite book |title=Language Death and Language Maintenance |last=Janse |first=Mark |authorlink= |coauthors=Sijmen Tol, Vincent Hendriks |year=2000 |publisher=John Benjamins Publishing Company |location= |isbn=9789027247520 |url=http://books.google.com/books?id=JdzVePSApMgC&pg=PA108 |page=A108 }}</ref>.
 
Merjalaisten asuinalueelle saapui slaavilaisia kansoja 1000-luvulta alkaen. Merjalaiset sulautuivatkin slaavilaisiin kansoihin ja näin ollen heidän kulttuuristaan tuli osa venäläistä kulttuuria. Tai oikeammin slaavit sulautuivat kielensä viahtaneisiin merjalaisiin ja ottivat heidöän kuttuurinsa omakseen. Suuri osa iso-venäläisten perimästä on edelleen itämeren-suomalaista. Merjalaisten palvontapaikat, kuten pyhät puut ja kivet säilyivät venäläisten palvomina pyhinä paikkoina. Lisäksi useat luontokohteet, kutet joet ja järvet ovat säilyttäneet alkujaan merjalaisen nimensä. Merjan kielen uskotaan hävinneen viimeistään 1500-luvulla, mutta joidenkin huhujen mukaan merjaa olisi puhuttu jossakin muodossa vielä 1800-luvun alkupuolella<ref>''Виноградов Н. Н.'' [http://www.galich44.ru/images/gal_alemanu.pdf Галивонские Алеманы. Условный язык галичан (Костромской губернии). {{ru}}]</ref>. Nykyisin jotkut venäläiset tunnustautuvat uusmerjalaisiksi.<ref>http://www.merja.org/</ref><ref>http://www.merjamaa.beehosted.net/</ref>
 
==Aiheesta muualla==