Ero sivun ”Mellah” versioiden välillä

[[Saadit|Saadien]] hallitsijasuvun tultua valtaan 1500-luvun alussa, juutalaiset saivat huomattavan aseman tärkeiden marokkolaistuotteiden, sokerin ja suolan, kaupankäynnissä. Saadien kaudella Euroopan juutalaisyhteisöjä esimerkiksi pakkokäännytettiin ja teloitettiin. Saadit sen sijaan olivat verrattain suvaitsevaisia ja antoivat juutalaisille jonkinlaista suojelua. Juutalaiset ”maksoivat” saamastaan suojelusta maksamalla [[Verotus|veroja]] käymästään kaupasta. Useita Marokon juutalaisia nousi hallitsijasuvun kuninkaallisiksi neuvonantajiksi. Heidän merkityksestään kertoo esimerkiksi se, että [[Marrakech]]issa sijaitsevassa [[Saadien haudat|Saadidynastian hautamausoleumissa]] uskotut juutalaisneuvonantajat on haudattu lähemmäs sulttaaneja kuin kuninkaalliset vaimot. Marrakechin ''mellah'' perustettiin 1500-luvun puolivälissä kuninkaanlinnan viereen, ja se täyttyi hetkellisesti Euroopasta saapuneista juutalaisista. Samoin kävi Fèsin ''mellahissa''.<ref name="bainbridge s. 422–423"/> [[Meknes]]in ''mellah'' perustettiin vuonna 1682. Varhain 1800-luvulla juutalaiset pakotettiin asumaan ''mellahissa'', mikä johti monien uusien perustamiseen.<ref name="Kjeilen"/> Tunnettuja ''mellahia'' sijaitsee edellämainittujen lisäksi myös [[Demnate]]ssa, [[Essaouira]]ssa, [[Rabat]]issa, [[Safi]]ssa, [[Tamnougalt]]issa ja [[Zagora (Marokko)|Zagorassa]]ssa. Kaupankäynnin lisäksi ''mellahien'' asukkaat olivat tunnettuja taidokkaista käsitöistään.<ref name="bainbridge s. 422–423"/> Marokon juutalaiset alkoivat muuttaa suurin joukoin 1900-luvun puolivälissä [[Israel]]iin, minkä vuoksi ''mellahit'' hylättiin ja niistä muodostui muslimien asuinalueita.<ref name="Kjeilen"/>