Ero sivun ”Luterilainen puhdasoppisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Terot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p yleisnimien alkukirjaimia pieniksi
Rivi 1:
'''Luterilainen ortodoksia''' on [[1600-luku|1600-luvulta]] lähtien [[luterilainen kirkko|luterilaisessa kirkossa]] vaikuttanut teologinen ja hengellinen suuntaus. [[kreikan kieli|Kreikankielinen]] sana ''ortodoksia'' tarkoittaa oikeaoppisuutta tai oikein ylistämistä.
 
Luterilainen ortodoksia syntyi noin [[1580]] luterilaisten [[tunnustuskirjat|Tunnustuskirjojentunnustuskirjojen]] valmistuessa. Ominaista tälle suuntaukselle oli oikean luterilaisen opin määritteleminen ja vakiinnuttaminen, [[sanainspiraatio]]-oppi ja vankka luottamus siihen, että luterilaisessa tunnustuksessa ilmaistu oppi on raamatullinen ja sisältää [[kristinusko]]n totuuden. Merkittävimpinä ortodoksian ajan teologeina voidaan pitää [[Martin Chemnitz]]iä ja [[Johann Gerhard]]ia Saksassa.
 
[[Valistusteologia]]a ja [[pietismi]]ä pidetään ensimmäisinä tätä oppisuuntaa vastustaneista liikkeistä. Muitakin [[herätysliike|herätysliikkeitä]] syntyi luterilaisen kirkon sisälle puhdasoppisuutta vastustamaan. Ruotsi-Suomessa [[pappi|Papitpapit]] ja [[kirkko]] taistelivat syntyneitä pietistisiä herätyksiä vastaan säätämällä [[konventikkeliplakaatti|konventikkeliplakaatin]].
 
Suomessa tunnettuja ortodoksian ajan luterilaisia olivat [[Turku|Turun]] [[piispa]]t [[Isak Rothovius]], [[Johannes Gezelius]] vanhempi ja nuorempi, sekä professori [[Enevald Svenonius]].