'Joulu' sanan muinainen käyttö viittaa joulun pakanalliseen alkuperään ennen kristillistä aikakautta.
Suomenkielinen nimi Joulu tulee eglanninkielisestäenglanninkielisestä sanasta Yule joka sai alkunsa vanhan eglanninkielenenglanninkielen sanoista ġéol tai ġéohol sekä sanoista ġéola tai ġéoli. Nämä sanat tulevat alkuperäisestä germaanisen kielen sanasta jeχʷla. Muinaisen Gothicin kielellä se on sama kuin sana jiuleis. Myös Old Norsen kielellä mitä puhuttiin viikinkien aikakaudella Scandinaviassa tämä alkuperäinen sana on Islannin ja Faroe saarten kielellä jól. Tanskan, Ruotsin ja Norjan kielillä se on jul sekä myös ýlir. Estonian kielellä se on jõul(ud).
Germaanislla kansoilla oli monia jumalia, yksi niiden pääjumalista oli Odin, jonka oli kuviteltu olevan hyvin vihainen ja pitkäpartainen jumala. Odinia kutsuttiin myös muillakin nimillä, yksi niistä oli jólfaðr, mikä tarkoittaa Old Norsen kielellä englanniksi käännettynä 'Yule father' eli joulu isä. Odinia kutsuttiin myös nimellä jólnir, mikä Old Norsen kielellä on englanniksi käännettynä 'the Yule one' mikä itse asiassa tarkoitta sitä, että Odin oli Joulu itse. Joskus tätä nimeä käytettiin monikko muodossa jólnar mikä tarkoittaa Old Norsen kielellä englanniksi käännettynä 'the Yule ones' mikä ehkä viitasi heidän moniin jumaliinsa.
Ylläoleva aineisto on pääosin otettu alla olevasta englanninin kielen wikipediasta.
