Ero sivun ”Luterilainen puhdasoppisuus” versioiden välillä

'''Luterilainen ortodoksia''' on [[1600-luku|1600-luvulta]] lähtien [[luterilainen kirkko|luterilaisessa kirkossa]] vaikuttanut teologinen ja hengellinen suuntaus. [[kreikan kieli|Kreikankielinen]] sana ''ortodoksia'' tarkoittaa oikeaoppisuutta tai oikein ylistämistä.

Luterilainen ortodoksia syntyi noin [[1580]] luterilaisten [[tunnustuskirjat|Tunnustuskirjojen]] valmistuessa. Ominaista tälle suuntaukselle oli oikean luterilaisen opin määritteleminen ja vakiinnuttaminen, [[sanainspiraatio]]-oppi ja vankka luottamus siihen, että luterilaisessa tunnustuksessa ilmaistu oppi on raamatullinen ja sisältää [[kristinusko]]n totuuden. Merkittävimpinä ortodoksian ajan teologeina voidaan pitää [[Martin Chemnitz]]iä ja [[Johann Gerhard]]ia Saksassa.

[[aitoluterilaisuus|AitoluterilaisiaValistusteologia]]a ja [[pietismi|pietistejä]]ä pidetään ensimmäisinä tätä oppisuuntaa vastustaneista liikkeistä. Muitakin [[herätysliike|herätysliikkeitä]] syntyi luterilaisen kirkon sisälle puhdasoppisuutta vastustamaan. Ruotsi-Suomessa [[pappi|Papit]] ja [[kirkko]] taistelivat syntyneitä herätysliikkeitäpietistisiä herätyksiä vastaan säätämällä [[konventikkeliplakaatti|konventikkeliplakaatin]].

Suomessa tunnettuja ortodoksiluterilaisiaortodoksian ajan luterilaisia olivat [[Turku|Turun]] [[piispa]]t [[Isak Rothovius]], [[Johannes Gezelius]] vanhempi ja nuorempi, sekä professori [[Enevald Svenonius]].