Ero sivun ”Hormoni” versioiden välillä

'''Hormoni''' on elimistön itse valmistama eli endogeeninen kemiallinen välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin [[verenkierto|verenkierron]] välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin [[elimistö]]n [[aineenvaihdunta]]prosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista [[Umpirauhanen|umpirauhasista]]. [[Aivolisäke]] säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja [[hypotalamus]] säätelee [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] signaalien mukaan aivolisäkeen toimintaa.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia - Ihminen| Vuosi=2012| Sivut=70-7170–71| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste =

Keskushermosto ja hormonitoiminta ovat yhteistoiminnassa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta.<ref name="laberg9"/> Aivoihin tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.

Termi ''hormoni'' on peräisin kreikan kielisestä sanasta ''hormao'', joka tarkottaa kiihdyttää tai herättää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Messengers of Sex: Hormones, Biomedicine and Feminism| Kappale = | Sivu = 35| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781139466103 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}}}}</ref> Starling oli ensimmäinen, joka käytti termiä viittaamaan umpieritykseen vuonna 1905.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =P. K. Gupta | Nimeke = Genetics Classical To Modern| Kappale = | Sivu = 5-1865–186| Selite = | Julkaisija = Rastogi Publications | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9788171338962 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}} }}</ref>