Versio 14. elokuuta 2014 kello 18.52 muokkaa 212.149.255.129 (keskustelu) →‎Museo Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 19. tammikuuta 2015 kello 21.07 muokkaa kumoa Msaynevirta (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 25 210 muokkausta lähde? Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Aholansaari''' on [[saari]] [[Nilsiä]]ssä ([[Kuopio]]ssa), [[Syväri (järvi)\|Syväri]]-järvessä, [[Pohjois-Savo]]ssa. Saaren mitat ovat noin 0,5 km x 2 km. Saari on tunnettu [[herännäisyys\|herännäisjohtaja]] [[Paavo Ruotsalainen\|Paavo Ruotsalaisen]] asuinpaikkana. {{susbt:lähde-aika}} Aholansaari on [[Herättäjä-Yhdistys\|Herättäjä-Yhdistyksen]] omistama leiri- ja lomakeskus, jossa on Paavo Ruotsalaisen elämästä kertova [[museo]]kokonaisuus. {{susbt:lähde-aika}} Aholansaari on ~~erityisesti nuorten suosima~~ leiri- ja kurssikeskus, jossa pidetään [[Herättäjä-Yhdistys\|Herättäjä-Yhdistyksen]] ~~rippikouluja~~[[rippikoulu]]ja ja nuorisotapahtumia ja jonne voi mennä kesäisin ja muulloinkin talkoolaiseksi. [[Tahkovuori\|Tahkovuoren]] laskettelukeskuksen läheisyydessä sijaitseva saari tarjoaa majoitus- ja ruokailupalveluita myös matkailijoille.{{susbt:lähde-aika}} == Historia == Paavo Ruotsalainen asui Aholansaaressa kahteen eri otteeseen. Hän oli Soukan [[torppa\|torpassa]] torpparina [[1817]]-201820 ja myöhemmin talollisena vuodesta [[1830]] aina kuolemaansa [[1852]] asti. Ennen Aholansaarta kutsuttiin Ruotsalaksi tai Markkalaksi.{{susbt:lähde-aika}} Ruotsalaisten suku omisti Aholansaaren vuoteen 1913, jolloin Kleofas Hyvämäki, Varpaisjärven kirkkoherra osti sen. Hyvämäki on rakennuttanut Aholansaaren valkoisen päärakennuksen ja hänen mukaansa on nimetty toinen saaren laivoista, Kleofas.{{susbt:lähde-aika}} Hyvämäen vaimon, ruustinna Edit Hyvämäen kuoltua päärakennuksen alueen omistus siirtyi Herättäjä-Yhdistykselle. Saarelle perustettiin silloin oma säätiö, Aholansaarisäätiö, joka nykyisin omistaa noin kolmasosan koko saaresta.{{susbt:lähde-aika}} == Museo == {{Korjattava/muoto\|Luettelo olisi parempi esittää leipätekstinä}} * Paavon pirtti on Aholansaaren arvokkain rakennus, joka on myös luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1074 \| Nimeke = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt \| Julkaisija = Museovirasto \| Viitattu = 14.3.2014 }}</ref>. Rakennus on otettu museokäyttöön jo [[1930-luku\|1930-luvul]]la. Nykyisin sitä käytetään Paavo Ruotsalaisen museona, seuratupana ja opetustilana. * Ukko-Paavon pirtti Rivi 16 ⟶ 17: ==Saaren laivat== Aholansaaren liikenne tapahtuu sulan veden aikaan kahdella laivalla. Toivo ja Kleofas kuljettavat matkustajia saareen Sääskiniemen laiturilta.{{susbt:lähde-aika}} Talvella kulku tapahtuu jäätietä pitkin. ==Viimeiset kiusaukset== [[Viimeiset kiusaukset]] -ooppera esitettiin ensimmäistä kertaa alkuperäisellä tapahtumapaikallaan Aholansaaressa kesällä 2000 [[Åke Lindman]]in ohjaamana. Esitysten taustana oli Paavon pirtti, jossa hän vietti myös viimeisen yönsä ja koki viimeiset kiusauksensa. Esitys nähtiin vuosina ~~2000-2003~~2000–2003.{{susbt:lähde-aika}} ===Muut teatteriesitykset=== Kesällä 2011 esitettiin kesäteatterinäytelmä Tuulen koira - Paavo Ruotsalaisen elämä ja sielunmaisema.{{susbt:lähde-aika}} ==Aholansaari Sinfonietta== Aholansaari Sinfonietta on herännäisnuorten perustama kamariorkesteri, joka aloitti toimintansa syksyllä 1997. Noin 30-45 soittajan kokoonpanolla esiintyvä Aholansaari Sinfonietta koostuu nuorista muusikoista eri puolilta Suomea. Soittajista merkittävä osa on aikanaan käynyt rippikoulunsa Aholansaaressa, mikä näkyy nimen lisäksi myös orkesterin körttiläisessä identiteetissä. Orkesterin pääesiintymiset ovat vuosittain [[Herättäjäjuhlat\|Herättäjäjuhlilla]].{{susbt:lähde-aika}} == Lähteet ==

Ero sivun ”Aholansaari” versioiden välillä