Ero sivun ”Salome (ooppera)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
Ranskankielisen näytelmän käänsi saksaksi [[Hedwig Lachmann]]. Richard Strauss lyhensi näytelmästä n. 1/3 omaan librettoonsa. Kesäkuussa [[1904]] teos oli sävellettynä ja v. [[1905]] Salomen instrumentointi oli valmis.
 
Teoksessa oli massiivinen orkesteri, 106 soittajaa. Strauss orkestroi tämän avantgardistisen teoksen värikkäästi, eksoottisesti sekä hyödynsi siinä johtoaihetekniikkaa.{{kenen mukaan}} Strauss onnistui musikaalisesti hienosti{{kenen mukaan}} kuvaamaan kuningas Herodeksen kahden äärimmmäisenäärimmäisen vastavoiman välissä; seksuaalisen himon ja henkisyyden. Jokanaanin musiikki on 'espressivo', ja se on koko ajan omassa profetiamotiivissaan ja hallitsee äänenä näyttämöä. Jokanaanin messiaanisen roolin tulisi laulaa wagnerilainen "sankaribaritoni", ns. heldenbaritoni. Salomen rooli on yksi oopperakirjallisuuden vaikeimmista.{{kenen mukaan}} Nimiroolissa on vaativa [[tessitura]] sekä suuren äänialan vaatimus. Salomen tulisi olla todellinen dramaattinen sopraano. Lisäksi oopperaan on kirjoitettu kaksi välisoittoa ja tanssinumeroksi viime hetkellä lisätty kuuluisa ''Seitsemän hunnun tanssi''.
 
Wienissä ei haluttu esittää tätä kohuttua teosta, ja sen kantaesitys oli [[Dresden]]issä. Itävallan -ensi-ilta oli [[Graz]]issa vuonna 1906<ref>http://www.therestisnoise.com/2007/01/chapter-1-the-g.html</ref>. Wienissä Salome nähtiin vasta v. [[1918]]. [[Metropolitan Opera House]] peruutti lisäesitykset heti ensi-illan jälkeen 22. tammikuuta [[1907]].
Rivi 35:
*Kaksi sotilasta – kaksi [[basso]]a
*Kappadokialainen – [[basso]]
*Orja -[[tenori]] tai [[sopraano]]
*Pyöveli – äänetön